Opiskelija-asumista ei saa jättää erityisryhmien investointiavustuksen ulkopuolelle
Valtiovarainministeriön julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksessa (6.3.2023) ehdotettu opiskelijoiden poistaminen erityisryhmien investointiavustuksen piiristä on aivan väärillä perusteilla. Opiskelija-asuntorakentamista ja peruskorjaamista tuetaan valtion asuntorahasta maksettavalla erityisryhmien investointiavustuksella. Valtiovarainministeriön ehdotus poistaa opiskelijat erityisryhmien investointiavustuksesta on aivan väärillä perusteilla. Valtiovarainministeriö perusteli ehdotuksen sillä, että investointia on lähinnä käytetty tila- ja varusteratkaisuihin mikä ei pidä paikkaansa.
Suomessa on tuettu opiskelija-asumista 1980-luvulta lähtien. Avustusta on tehty, jotta opiskelija-asuntosäätiöillä, ylioppilaskunnilla, osakunnilla ja opiskelijajärjestöillä on ollut mahdollista rakentaa ja korjata ilman ennalta kerrytettyä merkittävää pääomaa. Nämä toimijat ovat yleishyödyllisiä, eikä tarkoituksena ole tehdä merkittävää tulosta vuokratuloilla. Valtaosa tämän hetken opiskelija-asunnoista on rahoitettu investointiavustuksen ja arava- ja korkotukilainoituksen avulla. Erityisryhmien investointiavustus on mahdollistanut alhaiset vuokrat opiskelijoille, jotka elävät jo valmiiksi köyhyysrajan alapuolella. Vuonna 2019 opiskelijan toimeentulon mediaani oli 859 euroa kuussa.
Tavoitteet koulutustason nostosta ja kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän lisäämisestä luovat tarvetta uusille asunnoille
Uudet opiskelijat tarvitsevat lisää opiskelija-asuntoja. Mikäli opiskelija-asuntojen rakentamisen ja korjaamisen tukeminen lopetettaisiin niin näille opiskelijoille suunnattu uudisrakentaminen tulee tyrehtymään tämän hetken talouden laskusuhdanteessa. Opiskelijoiden poistaminen erityisryhmien investointiavustuksesta aiheuttaisi myös haasteita korjata vanhoja opiskelija-asuntoja, koska korjaukset vaatisivat asunnontarjoajilta vuokrien reipasta nostoa nykyisestä tasosta, jotta korjauskustannukset saadaan katettua.
Erityisesti pääkaupunkiseudulla opiskelijoita on lähes 100 000, mutta asuntoja HOAS:lla, ylioppilaskunnilla, osakunnilla ja opiskelijajärjestöillä on vain reilulle 20 000:lle. On siis selkeä tarve uudisrakentamiselle, ja nykyisiä asuntoja tulee korjata investointituetusti.
Erityisryhmien investointiavustus mahdollistaa huokeahintaisen opiskelija-asumisen
Valtioneuvoston asuntopoliittisessa kehittämisohjelmassa vuosille 2021-2028 oli asetettu tavoitteeksi nostaa opiskelija-asuminen opiskelijoiden yleisimmäksi asumismuodoksi. Normaaleissa korkotukilainoitetuissa kohteissa on mahdollista hakea tuottoa, mutta opiskelija-asumisessa puuttuva pääoma on korvattu investointiavustuksella, jolloin tuottoa ei ole tarvinnut kerryttää vuokratuloilla. Erityisryhmien investointiavustus on mahdollistanut opiskelijoille asumista huokeaan hintaan. Opiskelija-asumisesta ei tule opiskelijoiden yleisintä asumismuotoa ilman erityisryhmien investointiavustusta.
Opiskelija-asuntohankkeet ovat yhteiskunnalle kannattavia
Opiskelija-asuntorakentaminen on rakentamista siinä missä muukin rakentaminen ja tuo Suomeen työpaikkoja ja osaamista. Valtiovarainministeriö arvioi opiskelijoiden poistamisella olevan merkittäviä säästöjä, mutta väitettä ei ole perusteltu. Julkisen talouden kokonaiskuvan kannalta säästöt voivat jäädä saamatta ja jopa vaikuttaa negatiivisesti. Rakentaminen on hidastunut selvästi ja opiskelija-asumisen suurten uudisrakentamishankkeiden verovaikutukset ovat huomattava apu yleisesti kansantaloudelle.
"Opiskelija-asumisen jättäminen erityisryhmien investointiavustuksen ulkopuolelle vaikuttaa tietenkin opiskelija-asumista tuottaviin tahoihin, kuten AYY:hyn, mutta samalla sillä on suoria vaikutuksia opiskelijoihin," toteaa AYY:n puheenjohtaja Ida Parkkinen. Mikäli opiskelijat joutuvat muuttamaan kalliimpiin asuntoihin ilman erityisryhmien investointiavustuksen tukea, he joutuvat myös ottamaan maksimimäärän yleistä asumistukea. Edullinen asuminen myös tukee valmistumista työelämään kohtuullisessa ajassa, jolloin asumistuettu aika vähenee.
Kansantalouden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin näkökulmasta opiskelijoiden poistaminen erityisryhmien investointiavustuksesta olisi kestämätöntä ja vastuutonta.
Lisätietoja:
Antti Henriksson
Hallituksen jäsen
[email protected]
Nea-Bettina Baarman
Viestinnän ja vaikuttamisen päällikkö
[email protected]
Suomessa on tuettu opiskelija-asumista 1980-luvulta lähtien. Avustusta on tehty, jotta opiskelija-asuntosäätiöillä, ylioppilaskunnilla, osakunnilla ja opiskelijajärjestöillä on ollut mahdollista rakentaa ja korjata ilman ennalta kerrytettyä merkittävää pääomaa. Nämä toimijat ovat yleishyödyllisiä, eikä tarkoituksena ole tehdä merkittävää tulosta vuokratuloilla. Valtaosa tämän hetken opiskelija-asunnoista on rahoitettu investointiavustuksen ja arava- ja korkotukilainoituksen avulla. Erityisryhmien investointiavustus on mahdollistanut alhaiset vuokrat opiskelijoille, jotka elävät jo valmiiksi köyhyysrajan alapuolella. Vuonna 2019 opiskelijan toimeentulon mediaani oli 859 euroa kuussa.
Tavoitteet koulutustason nostosta ja kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän lisäämisestä luovat tarvetta uusille asunnoille
Uudet opiskelijat tarvitsevat lisää opiskelija-asuntoja. Mikäli opiskelija-asuntojen rakentamisen ja korjaamisen tukeminen lopetettaisiin niin näille opiskelijoille suunnattu uudisrakentaminen tulee tyrehtymään tämän hetken talouden laskusuhdanteessa. Opiskelijoiden poistaminen erityisryhmien investointiavustuksesta aiheuttaisi myös haasteita korjata vanhoja opiskelija-asuntoja, koska korjaukset vaatisivat asunnontarjoajilta vuokrien reipasta nostoa nykyisestä tasosta, jotta korjauskustannukset saadaan katettua.
Erityisesti pääkaupunkiseudulla opiskelijoita on lähes 100 000, mutta asuntoja HOAS:lla, ylioppilaskunnilla, osakunnilla ja opiskelijajärjestöillä on vain reilulle 20 000:lle. On siis selkeä tarve uudisrakentamiselle, ja nykyisiä asuntoja tulee korjata investointituetusti.
Erityisryhmien investointiavustus mahdollistaa huokeahintaisen opiskelija-asumisen
Valtioneuvoston asuntopoliittisessa kehittämisohjelmassa vuosille 2021-2028 oli asetettu tavoitteeksi nostaa opiskelija-asuminen opiskelijoiden yleisimmäksi asumismuodoksi. Normaaleissa korkotukilainoitetuissa kohteissa on mahdollista hakea tuottoa, mutta opiskelija-asumisessa puuttuva pääoma on korvattu investointiavustuksella, jolloin tuottoa ei ole tarvinnut kerryttää vuokratuloilla. Erityisryhmien investointiavustus on mahdollistanut opiskelijoille asumista huokeaan hintaan. Opiskelija-asumisesta ei tule opiskelijoiden yleisintä asumismuotoa ilman erityisryhmien investointiavustusta.
Opiskelija-asuntohankkeet ovat yhteiskunnalle kannattavia
Opiskelija-asuntorakentaminen on rakentamista siinä missä muukin rakentaminen ja tuo Suomeen työpaikkoja ja osaamista. Valtiovarainministeriö arvioi opiskelijoiden poistamisella olevan merkittäviä säästöjä, mutta väitettä ei ole perusteltu. Julkisen talouden kokonaiskuvan kannalta säästöt voivat jäädä saamatta ja jopa vaikuttaa negatiivisesti. Rakentaminen on hidastunut selvästi ja opiskelija-asumisen suurten uudisrakentamishankkeiden verovaikutukset ovat huomattava apu yleisesti kansantaloudelle.
"Opiskelija-asumisen jättäminen erityisryhmien investointiavustuksen ulkopuolelle vaikuttaa tietenkin opiskelija-asumista tuottaviin tahoihin, kuten AYY:hyn, mutta samalla sillä on suoria vaikutuksia opiskelijoihin," toteaa AYY:n puheenjohtaja Ida Parkkinen. Mikäli opiskelijat joutuvat muuttamaan kalliimpiin asuntoihin ilman erityisryhmien investointiavustuksen tukea, he joutuvat myös ottamaan maksimimäärän yleistä asumistukea. Edullinen asuminen myös tukee valmistumista työelämään kohtuullisessa ajassa, jolloin asumistuettu aika vähenee.
Kansantalouden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin näkökulmasta opiskelijoiden poistaminen erityisryhmien investointiavustuksesta olisi kestämätöntä ja vastuutonta.
Lisätietoja:
Antti Henriksson
Hallituksen jäsen
[email protected]
Nea-Bettina Baarman
Viestinnän ja vaikuttamisen päällikkö
[email protected]
Read more news
Kirje kansanedustajille
Veimme tällä viikolla kirjeen kaikille kansanedustajille.
Lisäajan hakemiseen lisättävä maksu on jälleen yksi potku opiskelijoiden päähän
Orpon hallitus esittää 50 euron maksua yliopisto-opiskelijoille, jotka hakevat lisäaikaa opintojensa loppuun saattamiseksi. Hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaisten koulutustasoa, mutta samaan aikaan lisätään esteitä opiskelijoiden valmistumiselle. Yhdessä toimeentulon heikennysten kanssa, lisäajan hakemiseen lisättävä maksu toistaa samaa vanhaa viestiä opiskelijoille: sinä olet vain kuluerä yhteiskunnalle.
AYY lausui kansainvälisten opiskelijoiden lukuvuosimaksujen nostoa vastaan
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) on lausunut opetus- ja kulttuuriministeriölle hallituksen lakimuutoksesta, joka johtaisi kansainvälisten opiskelijoiden lukuvuosimaksujen nostoon ja hankaloittaisi apurahojen saamista. AYY suhtautuu lausunnossaan pääsääntöisesti kielteisesti esitettyyn lakimuutokseen.