Polyteekkarimuseo: 60 vuotta maailmanluokan mahtavuutta
Museonjohtaja Tiina Metso kuljettaa blogitekstissään lukijan museon syntyhetkistä nykypäivään ja kertoo, miten maailman paras Teekkarimuseo toimii ja kehittyy.
Museo on yhteisön näyteikkuna, joka kertoo menneen ohella myös tästä päivästä. Museon on oltava tekijöidensä näköinen, ei ahdistava mausoleumi. Parhaimmillaan museo on erilaisia ihmisiä yhdistävä näyttely, jossa käydään keskusteluja, oivalletaan yhteyksiä ja nautitaan juhlahetkistä. Ressua siteeraten museo tarjoaa ’ruokaa ajatuksille’.
Polyteekkarimuseo, joka myös Teekkarimuseona tunnetaan, on jo kuusi vuosikymmentä tarjonnut vaihtelevia näkymiä menneisyyteen esineiden ja ennen kaikkea tarinoiden kautta. Mielellään iloisella naurulla höystettynä.
Tie nykyiseen kellarimuseoon on ollut vaihteleva. Museo syntyi vapaaehtoisten vuonna 1957 alkaneen työn tuloksena vanhalle Polille (eli Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan vanhalle rakennukselle Lönnrotinkadulla), ikää lasketaan ensimmäisen museosta vastanneen toimikunnan nimeämisestä vuotta myöhemmin. On hauskaa huomata, että jo ensimmäisessä museossa on ollut esillä matkoilta mukaan tarttuneita liikenne- ja liikemerkkejä. Jotkut asiat ovat näemmä ikuisia.
Matka on kulkenut satamakaupungista upouuden ylioppilastalo Dipolin Klondykessä sijainneen mininäyttelyn kautta oman pysyvän kodin löytymiseen keskeltä Teekkarikylän sykkivää sydäntä. Vesivahinkoja on väistetty Otakaari 11:n vanhan pankkitilan kautta jopa Otarannan pyöräkellariin. Uusi väistö on edessä jo keväällä 2019.
Museon perusajatuksena ja kirkkaana johtotähtenä on alusta asti ollut yhdessä tekeminen, oli kyseessä sitten tilojen kunnostus, aineiston kerääminen tai merkkipäivien juhlistaminen. Jokaiselle mukana olevalle vapaaehtoiselle on aina löytynyt oma paikka, oma tehtävä osana suurempaa joukkoa.
Kun kyseessä ovat suuremmat hankkeet, kutsuu museo yhteisön avuksi, ja aina on apua tullut anteliaasti annettuna. Jo museon edellisessä remontissa lahjoitettiin satoja työtunteja reilussa talkoohengessä. Siksi museo on yhteisön museo, jossa arvokkainta on aina itse ja yhdessä tekeminen.
Museo elää mukana muuttuvissa ajoissa. Sitä ympäröivä yhteisö muuttuu, mukautuu ja kehittyy entistä yhteisöllisemmäksi. Siksi museonkin on oltava tekijöidensä ohella myös tämän päivän näköinen. Katse tulevaan on myös tärkeä osa kehittymistä ja kehitystä. Siksi museo rekrytoi ja kouluttaa määrätietoisesti uusia oppaita ja muita museotoimijoita. Ilman heitä museo olisi hengetön varasto.
Mainoslauseessa ’maailman paras Teekkarimuseo’ on totta enemmän kuin luullaankaan. Museo on jäsen maailman museoliitto ICOM:issa, jonka tietojen mukaan se on maailman ainoa opiskelijoiden omistama ja ylläpitämä museo. Samalla se on maailman ainoa puhtaasti opiskelijakulttuuriin keskittyvä museo.
Maailmanluokan mahtavuuden saavuttaminen on lukuisien teekkaripolvien ja tuhansien vapaaehtoisien työn kaunis ja makea hedelmä, joka ilahduttaa vuosittain tuhansia kävijöitä. Museon kokoelmat kasvavat ja täydentyvät koko ajan. Kiitos tästä kuuluu kaikille lahjoittajille ja esineiden metsästäjille. Jokainen lahjoitus ja hankinta otetaan kiitollisuudella vastaan.
Tällaista ainutlaatuista museota sopii juhlia ilolla ja suurella joukolla. Siksipä 60-vuotisjuhlia vietetään museossa lauantaina 6.10. klo 14–17. Juhlat ovat osa Otaniemen yö -kampusfestivaalin ohjelmistoa. Ohjelmassa tarjoilun lisäksi tervehdyksiä museon alkuajoilta sekä hauskoja vinjettejä salaperäisellä otsikolla ’Tässä kuvassa olen minä!’.
Sydämellisesti tervetuloa!!
Otaniemessä syyskuussa 2018
Tiina Metso
Museonjohtaja
Read more news
HSL lyö loven opiskelijan lompakkoon – lippujen hinnat eivät saa nousta!
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) vaatii HSL:n hallitusta ja omistajakuntia ottamaan vastuullisen ja kestävän linjan joukkoliikenteen hinnoittelussa: pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen lipun hinnat eivät saa nousta, ja opiskelija-alennuksia ei saa heikentää.
Miksi maksuton koulutus hyödyttää jokaista?
Tänään on maksuttoman koulutuksen päivä. Joka vuosi on tärkeää muistaa, että nykyinen järjestelmä ei ole itsestäänselvyys. Meidän tulee myös ymmärtää maksuttoman koulutuksen merkitys ja sen säilyttämisen tärkeys. Tässä blogikirjoituksessa AYY:n hallituksen jäsen Marcell Berta jakaa ajatuksiaan aiheesta.
Ilmastokokous lähestyy – kuuluuko opiskelijan ääni päätöksenteossa?
Aalto-yliopisto lähettää neljä tutkijaa Brasilian Belémissä järjestettävään konferenssiin vahvistamaan neuvottelujen tieteellistä perustaa. Ennen lähtöään Belémiin tutkijat haluavat kuitenkin kuulla, millaisia terveisiä opiskelijat haluavat välittää kokoukseen. Hallituksen jäsen Jenni Toivonen tuo esiin omia ajatuksiaan.