Toimeentulo ja hyvinvointi vaakalaudalla – miten opiskelijan asema heikkenee hallituksen budjettiesityksen myötä?

Viime viikkojen oppilaitosvaltaukset ovat nostaneet otsikoihin Orpon hallituksen ensimmäisen budjettiriihen päätökset leikata asumistuesta sekä jäädyttää opintotuen indeksit. AYY:n sosiaalipolitiikan asiantuntija Tiina Pajukari avaa blogissaan, miksi opiskelijoihin kohdistuvat leikkaukset ovat kestämättömiä, ja vastaa keskustelupalstojen ja kommenttikenttien usein kysyttyihin kysymyksiin opiskelijan toimeentulosta.
A female standing in a black shirt looking at the camera

Suunnitellut leikkaukset tulevat iskemään pahasti opiskelijoihin. Opiskelijoiden tuet ovat muuhun sosiaaliturvaan verrattuna matalat, ja puolet tuesta on jo lainaa. Edes täydet lainat nostamalla opiskelijan tulot ylettävät juuri ja juuri köyhyysrajalle – eli riittävät elämisen kannalta välttämättömiin menoihin.  

Hallitus aikoo leikata asumistukea, jonka saajista yli 40 % on opiskelijoita. Leikkaus laskisi Helsingissä yksin asuvan opiskelijan kuukausittaista asumistukeatukea 70 € eurolla. Lisäksi sekä asumistuen että opintotuen indeksit aiotaan jäädyttää.

Tiivistetysti indeksileikkaukset tarkoittavat seuraavaa; kun elinkustannukset nousevat, tukien tulisi nousta samassa suhteessa. Jäädyttäessä indeksit tuet eivät nouse, vaikka hinnat nousevat. Samalla rahalla saa vähemmän tänä vuonna, kun sai viime vuonna. Inflaation laukatessa kovana esimerkiksi ruoan hinta on noussut 7 % viime vuodesta. Ensi vuonna opintotuki olisi noussut 15 eurolla kattamaan hintojen nousun. Tätä korotusta Orpon hallitus ei halua tehdä.

Missä kiitollisuus, eikö opintotuki ole ennätyssuuri?

Aikomiinsa leikkauksiin Orpon hallitus on vastannut aikeellaan korottaa opintolainan valtiontakausta 200 eurolla. Jatkossa opiskelijan olisi siis mahdollista nostaa 650 euron sijaan 850 euroa lainaa jokaista opintotukikuukautta kohden. Yle otsikoikin 28.9.2023, että ”opintotuki on pian suurempi kuin koskaan”. Koska opintolaina lasketaan virallisesti osaksi opintotukea, tämä pitää paikkansa.

Opintolaina on kuitenkin lainaa siinä missä muutkin luotot. Se kasvaa korkoa, tällä hetkellä keskimäärin kolmesta neljään prosenttia. Ja laina korkoineen on maksettava takaisin. On irvokasta väittää opintotukea ennätyssuureksi lainatakauksen määrään vedoten.

Opiskelijat ovat ainoa ihmisryhmä Suomessa, jonka odotetaan ja kannustetaan ottavan lainaa perustoimeentulonsa kattamiseksi. Lainapainotteista opintotukea perusteellaan opiskelijoiden tulevaisuuden tilastollisesti korkeammilla tuloilla. Tilastojen ennustamat tulot eivät kuitenkaan ruoki ketään tänään.  

Opintolainalaskurin mukaan yli kymppitonnin opintolainaa saa helposti maksaa nykyisillä koroilla takaisin 100–200 euroa kuukaudessa vuosikymmenen ajan. Tämä väistämättä vaikuttaa juuri valmistuneen nuoren aikuisen taloudellisiin mahdollisuuksiin. Kaikilla aloilla ensimmäiset työt eivät ole vakaita ja kovatuloisia.

Opintolainahyvitys on korkeintaan 6 200 euroa, oli opintolainaa sitten 18 000 tai 30 000 euroa. Hyvityksen saaminen vaatii kuitenkin tavoiteajassa valmistumista. Eurostudent (2020) tutkimuksen mukaan opintoja hidastaa selvästi eniten terveydelliset syyt ja sen jälkeen toimeentulovaikeudet.  

Kannattaisiko mennä töihin, jos rahat eivät riitä?

Opiskelijat käyvätkin töissä. Eurostudent-tutkimuksen (2020) 60 prosenttia yliopisto-opiskelijoista käy töissä opintojen ohella lukukauden aikana. Töitä tehdään keskimäärin 14 tuntia viikossa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön artikkelista selviää, että vuoteen 2019 verrattuna opiskelijat käyttivät vuonna 2022 vielä aiempaakin enemmän aikaa työntekoon, ja vähemmän opintoihin. AYY:n, HYYn sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen kyselytutkimuksessa (2018) 70 prosenttia kertoi työnteon hidastavan opintojen etenemistä. Tavoiteajassa valmistuminen voi olla tukalaa, jos ajankäyttöä joutuu tasapainottelemaan opintojen ja työnteon välillä.

Mitä enemmän opiskelija käy töissä, sitä vähemmän aikaa ja energiaa jää opinnoille, jotka on useimmiten suunniteltu täyspäiväisiksi. Osalla aloista tiukat läsnäolovaatimukset hankaloittavat töiden tekoa, toisilla opiskelijoilla terveyshaasteet rajoittavat työn ja opintojen yhdistämistä.  

Töiden ja opintojen yhdistäminen on kuormittavaa. Tekniikan akateemisten vuoden 2022 opiskelijakyselyssä 48 prosenttia vastanneista ilmoitti olevansa koko ajan tai jatkuvasti huolissaan jaksamisestaan. Tarkoituksena on kai, että opiskelijoista saadaan työkykyisiä veronmaksajia yhteiskuntamme tukipilareiksi. Tällä menolla vastavalmistuneen työkykyisyys voi olla vaakalaudalla.

Mitä tekemistä mielenterveydellä on tämän kanssa?

Parhaillaan tapahtuvissa mielenosoituksissa purkautuvat vuosikymmenen ajan tehdyt heikennykset opintotukeen sekä koronaviruspandemian kiihdyttämä opiskelijoiden mielenterveysongelmien kasvu. Viimeisimmät budjettiriihipäätökset katkaisivat aasinselän.

Opiskelijoiden mielenterveyttä edistävän Nyyti ry:n mukaan yli puolet korkeakouluopiskelijoista kertoo toimeentulovaikeuksien ja taloushuolien aiheuttavan heille hyvin usein tai melko usein huolta ja stressiä. Stressi toimeentulosta on siis merkittävä riskitekijä opiskelijan mielen hyvinvoinnille.

Nyytin mukaan epävarmuus toimeentulosta on suoraan yhteydessä opiskelijan heikompaan opintomenestykseen, fyysiseen hyvinvointiin ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Toisaalta mielenterveysongelmat taas altistavat taloudellisille vaikeuksille.  

Opiskelijoiden mielenterveyskriisiä ja toimeentulon vaikeuksia ei voi erottaa toisistaan.  

Opiskelijat voivat yhä huonommin ja mielenterveyden häiriöt ovat kasvattaneetkin nuorten aikuisen pitkiä sairauspoissaoloja lähes räjähdysmäisesti viimeisen 10 vuoden aikana. Opiskelijoiden toimeentulon ja mielenterveyden suhdetta ei silti tahdota tunnustaa politiikassa, vaikka tilastot osoittavat selkeän yhteyden. Ehkä mielenosoitukset saisivat vihdoin viestin perille?


Tiina Pajukari

Vaikuttamisen asiantuntija: sosiaalipolitiikka ja kestävä kehitys 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Read more news

Mante smiling with an EU flag
Ajankohtaista, Blogi Julkaistu:

Miksi äänestän EU-vaaleissa?

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtaja Mantė Žygelytė kirjoitti blogiin siitä, miksi hän aikoo äänestää europarlamenttivaaleissa
Wilma Branders, ei hymyile
Ajankohtaista, Blogi Julkaistu:

Mielenterveysviikkoa vietetään opiskelijoiden mielenterveyskriisin varjossa

Tällä viikolla vietetään jälleen opiskelijoiden mielenterveysviikkoa, jonka tavoitteena on tuoda esiin hälyttävää mielenterveystilannetta sekä rakentaa mielenterveysystävällisempää opiskelukulttuuria korkeakouluyhteisöihin.
Asukastoiminta
Blogi Julkaistu:

Asumisen yhteistyöelimen eli ASY:n puheenjohtaja Sofia Tynkkynen kertoo vuodestaan asukastoiminnassa.

Asumisen yhteistyöelimen eli ASY:n puheenjohtaja Sofia Tynkkynen kertoo vuodestaan asukastoiminnassa.
asukaskokous
Ajankohtaista, Blogi Julkaistu:

Lähde mukaan asukastoimintaan!

Vuoden varsinaiset asukaskokoukset tulevat taas ja se tarkoittaa mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa omaan asumiseensa.