Miksi äänestän EU-vaaleissa?

9. kesäkuuta. Päivämäärä, jonka monet tuntevat Euroopan unionin (EU) parlamentin vaalipäivänä! Ensimmäistä kertaa äänestävänä odotan innolla, että pääsen antamaan ääneni. En kuitenkaan ole aina ollut yhtä innoissani äänestämisestä koko Euroopan tasolla. Syitä tähän ovat olleet muun muassa tiedon puute siitä, miten päätöksenteko toimii EU:ssa, Brysselissä tehtyjen päätösten etäisyys ja niiden vaikutus päivittäiseen elämääni.   

Olen itse Suomessa asuva ja opiskeleva Liettuan kansalainen. Sen kautta olen alkanut pohtia, miten EU on vaikuttanut omaan matkaani. Vapaa liikkuvuus EU:n sisällä mahdollisti muuttoni Suomeen vaivattomasti ilman viisumia. Voin myös matkustaa takaisin kotiin spontaanisti ja joustavasti pelkällä henkilökortilla. Koska olen EU-kansalainen suomalaisessa korkeakoulussa, minulla on sama mahdollisuus maksuttomaan koulutukseen kuin suomalaisilla opiskelutovereillani. Tämä on etuoikeus, josta kaikki kansainväliset opiskelijat eivät pääse Suomessa nauttimaan. Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin suhteen eurooppalainen sairaanhoitokortti (EHIC) takaa pääsyn lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon kaikissa 27 EU-jäsenmaassa.  

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä EU:n vaikutuksesta päivittäiseen elämään. On myös paljon muita osa-alueita, joilla EU tekee nuoriin aikuisiin ja opiskelijoihin vaikuttavia päätöksiä. Miksi siis on tärkeää äänestää 9. kesäkuuta? Ensinnäkin äänestäminen on suora tapa vaikuttaa Euroopan suuntaan seuraavien viiden vuoden ajalle. Vuonna 2019 vain 23,3 % 20–24-vuotiaista suomalaisista äänesti EU-vaaleissa (Tilastokeskus 2019). Elämme ennennäkemättömiä ja epävarmoja aikoja, jotka vaativat vastavalittua europarlamenttia tekemään merkittäviä päätöksiä siitä, miten ratkaisemme esimerkiksi ilmastonmuutokseen, ihmisoikeuksiin, talouden epävakauteen ja turvallisuuteen liittyviä asioita – vain muutamia mainitakseni.  

Tulevissa europarlamenttivaaleissa voimme myös muuttaa narratiivia siitä, kuka kuuluu hallintoelimeen. Vuonna 2019 Euroopan parlamentin jäsenten keski-ikä oli 49,5 vuotta (Euroopan parlamentti 2019). Vaalit ovatkin loistava tilaisuus tukea nuoria ehdokkaita, jotka ovat aliedustettuina Euroopan parlamentissa. Näin voidaan pitää huolta siitä, että nuorten tarpeet tulevat kuulluiksi! 

Seuraavien viiden vuoden aikana tehtävät EU-tason päätökset tulevat vaikuttamaan meihin kaikkiin lähitulevaisuudessa. Ollaan opiskelijoina ja nuorina uteliaita ja proaktiivisia omissa yhteisöissämme ja pidetään ääntä meille tärkeistä asioista sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla. Kesäkuun yhdeksäs on päivä, jolloin tulemme vaikuttamaan Euroopan unionin tulevaisuuteen. Tuo äänesi kuuluville ja äänestä! 
 

Mantė Žygelytė
hallituksen varapuheenjohtaja
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

Lue lisää EU-vaaleista ja äänestämisestä: vaalit.fi