Taidevuosi: Tankotanssissa näkyy luovuus

Vuonna 2018 Aalto-yliopiston ylioppilaskunta viettää Taidevuotta. Sen kunniaksi annamme puheenvuoron Aalto-yhteisössä toimiville luoville ihmisille ja ryhmille. Elokuussa taiteestaan kertoo tankotanssiyhdistys Otanko.
Otanko Kuva: Assi Vainikka
Kuva: Assi Vainikka

Otanko eli Otaniemen tankotanssiyhdistys perustettiin tarkalleen kolme vuotta sitten muutaman innokkaan tankotanssin harrastajan voimin. Yhdistys järjestää jäsenilleen viikoittaisia tankotanssitunteja ja muuta lajiin liittyvää aktiviteettia ja ulkopuolisille tahoille lajikokeiluita ja esityksiä. Otangolla on tällä hetkellä noin 150 jäsentä ja 12 ohjaajaa.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan piirissä toimivan yhdistyksen tanssitunneilla on sangen poikkitieteellinen tunnelma: mukana on aaltolaisten lisäksi runsaasti esimerkiksi Helsingin yliopiston opiskelijoita. Toimintaan osallistuminen ei missään nimessä edellytä aiempaa tankotanssitaustaa. Tunteja järjestetään alkeistasosta lähtien ja yli puolet nykyisistä ohjaajistamme on itse aloittanut lajin parissa Otangon tunneilla.

Tankotanssi on tanssia ja akrobatiaa yhdistävä esittävän taiteen muoto, jossa liikkeet rakennetaan pystysuoran, noin 45 mm paksun tangon ympärille.

Lajin juuret ovat ennen ajanlaskumme alkua kehitetyssä sirkuslajissa, kiinalaisessa tolpassa, ja 1100-luvulta peräisin olevassa intialaisessa Mallakhamba-urheilussa. Molemmissa urheilijat tekevät temppuja nykyisin käytettävää tankoa paksumman ja karheamman pystysuoran tangon ympärillä.

Nykymuotoisena tankotanssi on vielä nuori laji. Ensimmäinen studio perustettiin 1990-luvulla. Uusia liikkeitä, tekniikoita ja ilmaisun tapoja kehitetään jatkuvasti, mikä mahdollistaa pitempään rakentuneisiin lajeihin verrattuna erittäin runsaan luovuuden käytön maailmanmestaruuskilpailuissa saakka.

Tankotanssia pääsee näkemään muun muassa esityksinä tapahtumissa tai lajin eri tason kilpailuissa ympäri vuoden. Lisäksi netistä, erityisesti Instagramista ja Youtubesta, löytyy lähes loputon määrä videomateriaalia katsottavaksi. Kokeileminen on mahdollista esimerkiksi Otangon viikottaisilla tunneilla, joista alkeistunneille voi tulla koska vaan mukaan kokeilemaan. Pääkaupunkiseudulla on myös lukuisia kaupallisia tankotanssistudioita, joissa voi halutessaan käydä kokeilemassa lajia.

Useat harrastajistamme ovat päätyneet lajin pariin etsiessään uusia haasteita urheiluunsa ja tapoja ilmaista itseään tanssin kautta. Aiempi urheilullinen tai tanssillinen tausta onkin tyypillinen, vaikkei missään nimessä vaadittu tausta harrastajille. Laji on kiehtova, koska aloittelijakin pystyy tekemään ja ilmaisemaan paljon, mutta paraskaan tanssija ei ole vielä lähelläkään valmista.

Monet kokevat tankotanssissa erityisen inspiroivaksi sen, miten liikkumisen ja ilmaisun tavassa tangolla luovutaan pitkälti jalkojen varassa seisomisen rajoitteista: tangolla liikutaan ilmassa kannatellen kehoa vuorollaan lähes kaikkien ruumiinosien varassa. Usein kauneimmat liikkeet ja muodot syntyvätkin korkealla ilmassa raajojen ollessa vapaina muodostamaan kauniita linjoja.

Tankotanssi on taidetta muiden tanssillisten ja akrobaattisten taiteen muotojen tavoin. Sen kautta voi herättää tunteita, kertoa tarinoita ja ilmaista tanssijan sisäistä maailmaa.

Muista tanssilajeista tankotanssi poikkeaa tällä hetkellä erityisesti siinä, miten se mahdollistaa poikkeuksellisen suuren luovuuden käytön aivan korkeimmalle kilpailulliselle tasolle saakka. Yhtä oikeaa ilmaisutapaa tai tunnelmaa tankontanssikoreografialle ei ole olemassa, ja kehitettyjen perusliikkeiden yhdistelemisen lisäksi lajissa on paljon tilaa kehittää omia uniikkeja liikkeitä. Ei ole olemassa objektiivisesti oikeaa tai väärää tapaa tankotanssia.

Sara Ikonen
Otanko ry:n puheenjohtaja

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Read more news

kuvassa Joona Lipponen kampuksella, ilme on totinen ja katse kameraan
Ajankohtaista, Blogi, Tiedote Julkaistu:

Mikä on Trinet ja mitä AYY:n nettiyhteydelle tapahtuu?

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) asukkaiden internetpalveluntarjoaja on vaihtumassa. Olemme kuulleet, että muutos on herättänyt huolta opiskelijayhteisössä. Tässä jutussa AYY:n hallituksen puheenjohtaja Joona Lipponen vastaa jäseniämme askarruttaviin kysymyksiin.
opiskelijoita ihailemassa uutta lippua
Ajankohtaista, Blogi Julkaistu:

Uusi polyteekkarien lippu vihdoin käyttöön Otaniemessä

Otaniemen teekkarien 15 vuoden odotus palkittiin marraskuun alkupuolella, kun teekkariyhteisö otti käyttöön uuden polyteekkarien lipun juhlallisin menoin 153. Teekkariperinnejuhlassa. Edellinen Otaniemen teekkareita yhdistänyt lippu oli Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan lippu, joka palveli yhteisöä vuosina 1909–2009 ja jäi ansaitulle eläkkeelle Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan syntyessä. Näin uusi lippu syntyi.
Two people with graduation folders
Ajankohtaista, Blogi Julkaistu:

Sähköinen tutkintotodistus on tulossa – mitä se tarkoittaa opiskelijoille?

Digitalisaation myötä Aalto-yliopisto siirtyy sähköisiin tutkintotodistuksiin. AYY on vastustanut sähköistä todistusta ja pyrkinyt varmistamaan, että valmistuneet saavat fyysisen tunnustuksen työstään.
Marcell Berta leaning to a wall
Ajankohtaista, Blogi Julkaistu:

Miksi maksuton koulutus hyödyttää jokaista?

Tänään on maksuttoman koulutuksen päivä. Joka vuosi on tärkeää muistaa, että nykyinen järjestelmä ei ole itsestäänselvyys. Meidän tulee myös ymmärtää maksuttoman koulutuksen merkitys ja sen säilyttämisen tärkeys. Tässä blogikirjoituksessa AYY:n hallituksen jäsen Marcell Berta jakaa ajatuksiaan aiheesta.