Taidevuosi: Tankotanssissa näkyy luovuus

Vuonna 2018 Aalto-yliopiston ylioppilaskunta viettää Taidevuotta. Sen kunniaksi annamme puheenvuoron Aalto-yhteisössä toimiville luoville ihmisille ja ryhmille. Elokuussa taiteestaan kertoo tankotanssiyhdistys Otanko.
Otanko Kuva: Assi Vainikka
Kuva: Assi Vainikka

Otanko eli Otaniemen tankotanssiyhdistys perustettiin tarkalleen kolme vuotta sitten muutaman innokkaan tankotanssin harrastajan voimin. Yhdistys järjestää jäsenilleen viikoittaisia tankotanssitunteja ja muuta lajiin liittyvää aktiviteettia ja ulkopuolisille tahoille lajikokeiluita ja esityksiä. Otangolla on tällä hetkellä noin 150 jäsentä ja 12 ohjaajaa.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan piirissä toimivan yhdistyksen tanssitunneilla on sangen poikkitieteellinen tunnelma: mukana on aaltolaisten lisäksi runsaasti esimerkiksi Helsingin yliopiston opiskelijoita. Toimintaan osallistuminen ei missään nimessä edellytä aiempaa tankotanssitaustaa. Tunteja järjestetään alkeistasosta lähtien ja yli puolet nykyisistä ohjaajistamme on itse aloittanut lajin parissa Otangon tunneilla.

Tankotanssi on tanssia ja akrobatiaa yhdistävä esittävän taiteen muoto, jossa liikkeet rakennetaan pystysuoran, noin 45 mm paksun tangon ympärille.

Lajin juuret ovat ennen ajanlaskumme alkua kehitetyssä sirkuslajissa, kiinalaisessa tolpassa, ja 1100-luvulta peräisin olevassa intialaisessa Mallakhamba-urheilussa. Molemmissa urheilijat tekevät temppuja nykyisin käytettävää tankoa paksumman ja karheamman pystysuoran tangon ympärillä.

Nykymuotoisena tankotanssi on vielä nuori laji. Ensimmäinen studio perustettiin 1990-luvulla. Uusia liikkeitä, tekniikoita ja ilmaisun tapoja kehitetään jatkuvasti, mikä mahdollistaa pitempään rakentuneisiin lajeihin verrattuna erittäin runsaan luovuuden käytön maailmanmestaruuskilpailuissa saakka.

Tankotanssia pääsee näkemään muun muassa esityksinä tapahtumissa tai lajin eri tason kilpailuissa ympäri vuoden. Lisäksi netistä, erityisesti Instagramista ja Youtubesta, löytyy lähes loputon määrä videomateriaalia katsottavaksi. Kokeileminen on mahdollista esimerkiksi Otangon viikottaisilla tunneilla, joista alkeistunneille voi tulla koska vaan mukaan kokeilemaan. Pääkaupunkiseudulla on myös lukuisia kaupallisia tankotanssistudioita, joissa voi halutessaan käydä kokeilemassa lajia.

Useat harrastajistamme ovat päätyneet lajin pariin etsiessään uusia haasteita urheiluunsa ja tapoja ilmaista itseään tanssin kautta. Aiempi urheilullinen tai tanssillinen tausta onkin tyypillinen, vaikkei missään nimessä vaadittu tausta harrastajille. Laji on kiehtova, koska aloittelijakin pystyy tekemään ja ilmaisemaan paljon, mutta paraskaan tanssija ei ole vielä lähelläkään valmista.

Monet kokevat tankotanssissa erityisen inspiroivaksi sen, miten liikkumisen ja ilmaisun tavassa tangolla luovutaan pitkälti jalkojen varassa seisomisen rajoitteista: tangolla liikutaan ilmassa kannatellen kehoa vuorollaan lähes kaikkien ruumiinosien varassa. Usein kauneimmat liikkeet ja muodot syntyvätkin korkealla ilmassa raajojen ollessa vapaina muodostamaan kauniita linjoja.

Tankotanssi on taidetta muiden tanssillisten ja akrobaattisten taiteen muotojen tavoin. Sen kautta voi herättää tunteita, kertoa tarinoita ja ilmaista tanssijan sisäistä maailmaa.

Muista tanssilajeista tankotanssi poikkeaa tällä hetkellä erityisesti siinä, miten se mahdollistaa poikkeuksellisen suuren luovuuden käytön aivan korkeimmalle kilpailulliselle tasolle saakka. Yhtä oikeaa ilmaisutapaa tai tunnelmaa tankontanssikoreografialle ei ole olemassa, ja kehitettyjen perusliikkeiden yhdistelemisen lisäksi lajissa on paljon tilaa kehittää omia uniikkeja liikkeitä. Ei ole olemassa objektiivisesti oikeaa tai väärää tapaa tankotanssia.

Sara Ikonen
Otanko ry:n puheenjohtaja

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Read more news

Marcell Berta leaning to a wall
Ajankohtaista, Blogi Julkaistu:

Miksi maksuton koulutus hyödyttää jokaista?

Tänään on maksuttoman koulutuksen päivä. Joka vuosi on tärkeää muistaa, että nykyinen järjestelmä ei ole itsestäänselvyys. Meidän tulee myös ymmärtää maksuttoman koulutuksen merkitys ja sen säilyttämisen tärkeys. Tässä blogikirjoituksessa AYY:n hallituksen jäsen Marcell Berta jakaa ajatuksiaan aiheesta.
Jenni Toivonen standing
Ajankohtaista, Blogi Julkaistu:

Ilmastokokous lähestyy – kuuluuko opiskelijan ääni päätöksenteossa?

Aalto-yliopisto lähettää neljä tutkijaa Brasilian Belémissä järjestettävään konferenssiin vahvistamaan neuvottelujen tieteellistä perustaa. Ennen lähtöään Belémiin tutkijat haluavat kuitenkin kuulla, millaisia terveisiä opiskelijat haluavat välittää kokoukseen. Hallituksen jäsen Jenni Toivonen tuo esiin omia ajatuksiaan.
Three people smiling in front of an autumn background.
Ajankohtaista, Blogi Julkaistu:

Kuinka kauan Otaniemessä on ollut homoja?

Lauantaina 11.10. vietetään kansainvälistä Kaapista ulos -päivää ja tämän kunniaksi GAYY:n vierasblogissa perehdytään sateenkaariopiskelijayhdistysten historiaan Otaniemessä. Aalto-yliopiston sateenkaariopiskelijajärjestö GAYY on varmasti monelle nykyiselle opiskelijalle tuttu yhdistys, mutta kuinka moni tietää, ettei se ole suinkaan ensimmäinen sateenkaareva yhdistys Otaniemessä? Aavistuksia historiasta löytyi, mutta tämä kysymys oli hieman vieras myös GAYY:n hallituslaisille. Otaniemessä on varmasti ollut homoja alusta asti, mutta ensimmäinen kolmesta sateenkaariopiskelijayhdistyksestä perustettiin 1996. Tervetuloa mukaan matkalle Otaniemen sateenkaariyhdistysten historiaan!
Teemu Palkki seisoo Väreen edessä
Ajankohtaista, Blogi Julkaistu:

3+3 keinoa kurittaa koulutusta ja kulttuuria

Ukkoskuurot ja valtion budjettineuvottelut, kaksi varmaa loppukesän merkkiä. Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi Riikka Purran (ps.) johdolla ensimmäisen budjettiehdotuksen elokuun alun kunniaksi – eikä se nyt taas hyvältä näytä. AYY:n koulutuspoliittinen asiantuntija Teemu Palkki kirjoitti blogiin aiheesta.