Kampusinspiraatiota Koreasta

AYY:n hallitus matkaa joka toinen vuosi Kiinaan ystävyysylioppilaskuntamme Tsinghuan yliopiston ylioppilaskunnan vieraaksi Pekingiin.

Joka kerta matkaan liitetään jokin toinenkin kohde, jonka tarkoituksena on oppia uutta toisten yliopistojen ja ylioppilaskuntien toiminnasta. Tällä kertaa osa AYY:n delegaatiosta kohdisti viikon vierailun Aallon korealaisiin yhteistyöyliopistoihin KAISTiin, Yonseihin ja SNU:hun (Seoul National University).

Etelä-Korean korkeakoulunäkymät ovat monella tapaa mielenkiintoiset. Kulttuurieroista huolimatta yhtäläisyyksiä Suomen kanssa on paljon: PISA-menestys, koulutusosaaminen, panostukset teknologiakehitykseen… Myös Koreassa väestö ikääntyy ja tarve muualta tuleville osaajille kasvaa, joten kansainvälisiä opiskelijoita houkutellaan sielläkin.

Eroavaisuuksiakin toki löytyy. Suomen koulutusleikkauksista poiketen Korean koulutus- ja tutkimusinvestoinneille ei näy loppua, ja esimerkiksi vuonna 2015 jopa 69 % Etelä-Korean nuorista aikuisista oli korkeakoulutettuja. Luku on OECD-maiden korkein ja 28 prosenttiyksikköä Suomen vastaavaa lukua korkeampi (OECD 2017: Population with tertiary education). 

Vierailulla riitti paljon opittavaa, ymmärrettävää ja benchmarkattavaa! Haimme vierailumme kohteina olleilta neljältä kampukselta oppia etenkin Otaniemen kampuskehitystä silmällä pitäen ja AYY:n tärkeään projektiin, Opiskelijakeskukseen, liittyen.

Yleisvaikutelma korealaisten yliopistojen kampuksista on se, että niiden ulkoalueet on hyödynnetty erityisen hyvin. Miellyttäviä ulkotiloja on paljon.

Esimerkiksi KAISTissa kampuksen keskeisellä paikalla sijaitsee vesielementti (paikallisten nimeämä "Ankkalampi"), joka avautuu keskeiselle aukiolle ja terassialueelle. Myös muilta kampuksilta löytyy paljon viihtyisiä paikkoja, joissa opiskelijat voivat viettää aikaa, opiskella, pitää taukoa ja vaikka syödä jäätelöä.

Näin kesäaikaan Otaniemessä tällaisten paikkojen merkitys korostuu – AYY:n keskustoimiston edessä sijaitseva pieni terassi on aurinkoisina ja lämpiminä päivinä täynnä ihmisiä nauttimassa kesäsäästä. Ehkä tällaisia paikkoja tulisi meilläkin olla enemmän?

Kampusalueilla myös vihreys, kasvillisuus ja monipuolinen luonto nousevat esiin.

Usein Aallon kampuksesta sanotaan, että sen parhaita puolia ovat luonnonläheisyys ja vihreys. Silti Koreassa nämä teemat korostuvat paremmin.

Vaikka luonto on Otaniemen kampuksella merkittävässä osassa, esimerkiksi Otaniemen merellisyyttä ja rantoja ei ole hyödynnetty juurikaan. Kuinka usein edes huomaa sitä, että kampus sijaitsee aivan meren läheisyydessä?

Otaniemessä on kuitenkin paljon potentiaalia. Tulevan kampuskehitystyön myötä myös ulkoalueisiin keskitytään varmasti yhä enemmän.

Opiskelijakeskuksen osalta korealaisista esimerkeistä ei löydy suoraan sellaista, joka toteuttaisi Otaniemen kampukselle visioidun hankkeen tavoitteet.

Yleisellä tasolla benchmarkkaus antoi kuitenkin paljon. Oli opettavaista nähdä, miten paperilla olevat, ideatason konseptit on toteutettu toisenlaisessa ympäristössä. Löysimme esimerkkejä niin työskentelytiloista, tulostuspisteistä kuin kerhotiloista.

Yleisesti Korean yliopistomaailma vaikuttaa aika erilaiselta verrattuna Suomeen.

Kenties mieleenpainuvinta jokaisessa yliopistossa olivat Aallossakin ajankohtaiset hyvinvointi- ja yhdenvertaisuusteemat ja niiden näkyminen jokaisella kampuksella.

Ihmisoikeuksia ja puuttumiskeinoja häirintään mainostetaan isoin julistein ja verkossa. Apua saa sekä puhelinnumeroista että kampuksilla sijaitsevista apukeskuksista. Kampuskehitysoppien lisäksi saimme siis myös paljon uusia ideoita AYY:n yhdenvertaisuustyöhön.

Parasta vierailussa olivat lukuisat keskustelut paikallisten opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa. Kiitos siis KAISTille, Yonseille, Korean Design Factorylle ja SNU:lle yhteistyöstä!

Emma Savela
AYY:n hallituksen jäsen (kiinteistöt ja opiskelijakeskus, asuminen ja muut palvelut)

Rosa Väisänen
Edunvalvonta-asiantuntija (kansainväliset asiat ja uudet opiskelijat)