Huoltomestari Janne Kankaisto kulkee rapuissa läppäri kainalossaan

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan kiinteistöjä isännöi AYY:n kiinteistötiimi, jonka huoltomestarina työskentelee Janne Kankaisto.
Maintenance Officer Janne Kankaisto looking at the camera with a laptop in his hand.

Janne Kankaisto työskentelee huoltomestarina AYY:n kiinteistöillä. Jos jokin asunnossasi on kaivannut korjausta, tai olet tarvinnut apua esimerkiksi sisäänmuuttotarkastuksessa, olet todennäköisesti törmännyt Janneen.

Janne työskentelee teknisen isännöinnin parissa, ja on siksi paljon tekemisissä asukkaiden kanssa – jossain muodossa jopa päivittäin. Hän aloittaa työpäivänsä useimmiten käymällä läpi sähköpostinsa, johon saapuu viestejä useista eri aiheista. Tärkeintä Jannelle on ratkaista mahdolliset ongelmat, koskivat ne sitten yksittäistä asuntoa tai koko kiinteistöä.

”Toisinaan tapaukset ovat akuutteja, pikaisia toimenpiteitä vaativia, kuten esimerkiksi vuotava katto tai viemäri, epäilty sisäilmaongelma, epäkuntoon mennyt huippuimuri tai sitten vaikka pikaista tuholaistorjuntakäyntiä vaativa tilanne. Ihan laidasta laitaan mennään,” Janne sanoo.

Huoltomestarin työ kysyy projektinhallintataitoja

Janne vastaa ylioppilaskunnan asuntojen korjauksista ja remontoinneista. AYY:llä on asuntoja hieman alle 3000, joten ylläpitokorjauksia tehdään jatkuvasti. Tämä kysyy huoltomestarilta organisointikykyjä, sillä remonttien täytyy pysyä aikataulussa ja budjetissa, ja ne pyritään usein ajoittamaan asukkaan vaihtumisen yhteyteen.

”Ensin käydään rakennusurakoitsijan kanssa läpi suunniteltu remontti. Kun aikataulu on selvillä, käydään asukkaiden kanssa vielä aikataulu läpi, erityisesti, jos asukkaat ovat muuttamassa heti remontin valmistuttua. Välillä remonttien yhteydessä uusitaan myös esimerkiksi kodinkoneita, vesikalusteita tai sähkölaitteita. Kaikki täytyy saada hoidettua oikea-aikaisesti maaliin,” Janne luettelee.

Työ on kuitenkin palkitsevaa: ”Paras fiilis tulee siitä, kun kaikki saadaan onnistumaan ja asukkaat pääsevät muuttamaan ajallaan.”

Yhteistyötä huoltoyhtiöiden kanssa

Janne työskentelee tiiviisti myös kohteiden huoltoyhtiöiden kanssa. Kiinteistönhoitajien kanssa hän soittelee ja viestittelee miltei päivittäin. ”Tiivis yhteydenpito myös työnjohdon kanssa on tärkeää. Yleensä huoltoyhtiöt raportoivat havaituista puutteista tai kysyvät neuvoja tai lupaa toimia ongelmatilanteissa.”

Huoltoyhtiöt ovatkin Jannen mukaan tärkeässä asemassa esimerkiksi vesivahinkotapauksissa: Huoltoyhtiön päivystäjä on yleensä ensimmäisenä paikalla tekemässä tilannearviota, ja tilaa esimerkiksi putkiliikkeen paikalle, jotta tilanne saadaan mahdollisimman nopeasti hallintaan.

Janne käy myös kiinteistönhoitajien kanssa kohdekierroksilla. ”Ne ovat tärkeitä kohtaamisia. Parhaiten sitä näkee, missä kunnossa talot ovat, kun käy paikan päällä katsomassa,” Janne toteaa.

Siivousliikkeiden työnjohdon kanssa tehtävät laatukierrokset ovat myös osa Jannen työnkuvaa, mikä on Jannen mukaan hyvä tapa nähdä konkreettisesti siivouksen tilannetta kohteittain. Silloin on myös hyvä arvioida esim. peruspesujen tarvetta. Juuri jokin aikaa sitten Janne hoiti muutaman talon peruspesujen kilpailutukset.

Palotarkastuksia on myös aika ajoin. Silloin huoltomestari huolehtii, että esimerkiksi nuohoukset on hoidettu asianmukaisesti ja pelastussuunnitelma on ajan tasalla.

Huoltomestari seuraa kiinteistöjen energiankulutusta

Kiinteistöjen energiankulutuksen seuranta on niin ikään tärkeä osa Jannen työtä. Sähköpostiin kilahtaa hälytysviesti, jos vaikka vedenkulutus on noussut poikkeuksellisen korkeaksi. Tällöin on arvioitava, onko aihetta toimenpiteisiin. ”Pelkästään jo yksi vuotava wc-istuin saattaa kuluttaa sata litraa tunnissa. Rahaksi muutettuna se maksaisi noin 9000 euroa vuodessa,” Janne laskeskelee.

Seuranta on siis tärkeää. Sähköisen huoltokirjan kautta Janne seuraa huoltoyhtiöiden toimintaa ja palvelupyyntöjä. ”Siten pysyy hyvin kärryillä, hoidetaanko keikat ja vaaditut ylläpitotehtävät mallikkaasti.” Tärkeä työkalu on myös rakennusautomaatiojärjestelmä, jonka kautta voi etävalvoa kohteita. ”[Järjestelmän kautta voi] tarkistaa vaikka käyttöveden lämpötilan, lämmityskäyrät, ilmanvaihdon toiminnan ja niin edespäin.”

Asiantuntijuus kasvaa päivä päivältä

Jos näet Jannen liikkuvan jossakin, hänellä on mitä todennäköisemmin läppäri kainalossa. Et ehkä enää ihmettele miksi.

Muiden töidensä lisäksi Janne käy pari kertaa viikossa kiinteistöjen laskuja läpi: ”Niitä nimittäin tupsahtelee sinne läppärin taloushallinto-ohjelmaan tuon tuosta,” Janne selventää. Jannen kautta kulkevat muun muassa huoltoyhtiöiden ja muiden urakoitsijoiden laskut. ”Siten pysyy hyvin tietoisena, mitä milloinkin on tehty,” hän sanoo.

Monenlaisia isompia projekteja on myös jatkuvasti käynnissä. Niitä viedään eteenpäin monesti koko tiimin voimin, kukin omalla panoksellaan. Jannen työ, kuten on huomattu, on todella monipuolista. ”Työssä on tarvetta olla vähän joka alan asiantuntija, ainakin tiettyyn rajaan asti. Asiantuntijuus kasvaa päivä päivältä ja se onkin yksi työn parhaista puolista. Jatkuvasti oppii siis uutta. Parasta on myös, kun voi olla hyödyksi asukkaille pitämällä asunnot ja talot kunnossa,” Janne päättää.
 

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Read more news

Marcell Berta leaning to a wall
Ajankohtaista, Blogi Julkaistu:

Miksi maksuton koulutus hyödyttää jokaista?

Tänään on maksuttoman koulutuksen päivä. Joka vuosi on tärkeää muistaa, että nykyinen järjestelmä ei ole itsestäänselvyys. Meidän tulee myös ymmärtää maksuttoman koulutuksen merkitys ja sen säilyttämisen tärkeys. Tässä blogikirjoituksessa AYY:n hallituksen jäsen Marcell Berta jakaa ajatuksiaan aiheesta.
Jenni Toivonen standing
Ajankohtaista, Blogi Julkaistu:

Ilmastokokous lähestyy – kuuluuko opiskelijan ääni päätöksenteossa?

Aalto-yliopisto lähettää neljä tutkijaa Brasilian Belémissä järjestettävään konferenssiin vahvistamaan neuvottelujen tieteellistä perustaa. Ennen lähtöään Belémiin tutkijat haluavat kuitenkin kuulla, millaisia terveisiä opiskelijat haluavat välittää kokoukseen. Hallituksen jäsen Jenni Toivonen tuo esiin omia ajatuksiaan.
Three people smiling in front of an autumn background.
Ajankohtaista, Blogi Julkaistu:

Kuinka kauan Otaniemessä on ollut homoja?

Lauantaina 11.10. vietetään kansainvälistä Kaapista ulos -päivää ja tämän kunniaksi GAYY:n vierasblogissa perehdytään sateenkaariopiskelijayhdistysten historiaan Otaniemessä. Aalto-yliopiston sateenkaariopiskelijajärjestö GAYY on varmasti monelle nykyiselle opiskelijalle tuttu yhdistys, mutta kuinka moni tietää, ettei se ole suinkaan ensimmäinen sateenkaareva yhdistys Otaniemessä? Aavistuksia historiasta löytyi, mutta tämä kysymys oli hieman vieras myös GAYY:n hallituslaisille. Otaniemessä on varmasti ollut homoja alusta asti, mutta ensimmäinen kolmesta sateenkaariopiskelijayhdistyksestä perustettiin 1996. Tervetuloa mukaan matkalle Otaniemen sateenkaariyhdistysten historiaan!
Sonja Naalisvaara
Kannanotot ja lausunnot Julkaistu:

AYY lausui opiskelija-asuntojen korkotuen muutoksista

Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja koskien opiskelija-asumisen korkotuen muutoksia. Lakimuutoksen perusteella opiskelija-asuntojen korkotukilainan enimmäismäärää korotettaisiin 95 prosentista 100 prosenttiin.