Lakit
Polyteekkarilakki
Teekkarilakki on tekniikan ylioppilaan tunnus. Teekkarilakki on väritykseltään ylioppilaslakkia muistuttava kuusikulmainen päähine. Lakin päällinen on valkoista samettia, reunus mustaa samettia ja lippa kiillotettua nahkaa. Lakin päällisen keskelle on kiinnitetty musta tupsu, joka roikkuu lakin oikean reunuksen yli. Polyteekkarilakin kokardina on Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskuntaa edeltäneen Polyteknikkojen yhdistyksen tunnus 1800-luvulta, joka yhdessä lakin kuusikulmaisuuden, tupsun ja tekniikanpunaisen vuoren kanssa muodostaa sellaisenaan virallisen teekkarilakin kokonaisuuden. Kokardi on kultainen, lehvän puoliksi seppelöimä hammasratas, jonka sisällä ovat harppi, vasara, kolmioviivain ja sisätulkki. Lakkimerkkinä korkeus vaihtelee 15–24 millimetrin välillä. Nykymuotoinen lakki otettiin käyttöön vuonna 1893.
Teekkarilakin käyttöoikeuden fuksiwappuna saa tekniikan ylioppilas, joka on suorittanut tarvittavan määrän fuksipisteitä. Painaessaan polyteekkarilakin päähänsä ensimmäistä kertaa wappuyönä tulee fuksista osa sitä yli satavuotista historiaa, jota lakki edustaa. Niinpä onkin syytä muistaa, ettei polyteekkarilakki ole lupa huonoon käytökseen, vaan iloisen herrasnaisen ja -miehen merkki.
Alan opiskelijan on mahdollista hankkia lakki myös suorittamatta fuksipisteitä. Tällöin lakin voi saada ensimmäisen opiskeluvuoden äitienpäivän jälkeen käymällä Polyteekkarimuseolla perehtymässä lakin edustamaan historiaan.
Ylioppilaslakki
Kauppatieteilijät ja taiteen alan opiskelijat käyttävät perinteisesti polyteekkarilakin sijasta joko alkuperäistä lyyrallista tai oman alan tunnuksin varustettua ylioppilaslakkia. Niin KY:n kuin TOKYOnkin lakkimerkit eli kokardit ovat peräisin 1900-luvulta. TF:n kokardi on puolestaan nähnyt päivänvalon 2000-luvulla. Kokardin vaihtaminen viimeistään wapuksi on suosittua ja yhdistää lakin näkyvästi opiskelualaan ja -yhteisöön. Erityisesti kyltereiden keskuudessa ylioppilaslakin käyttö on taas pienen tauon jälkeen yleistynyt, ja varsinkin erilaisten aktiivitoimijoiden päässä lakki komeilee perinteen mukaisesti usein wapusta syyskuun loppuun.
Ylioppilaslakkiin vaihdettavat lakkimerkit eli kokardit
KY:n tunnus saatiin pienin muutoksin vuoden 1913 kilpailuun saapuneesta ehdotuksesta, joka sai ensimmäisen ilmiasunsa 24 millimetrin korkuisena kultaisena jäsenmerkkinä ja päätyi myös lippuun lakin ohella. Kauppaa ja varkaita suojelevan Hermes-jumalan sauva Caduceus (kr. kerykeion) on pohjana tunnukselle. Lakkimerkin lisäksi perusylioppilaslakkiin on mahdollista vaihtaa myös vihreä-oranssi vuori. Kokardia voi muiden KY:n tunnusten tavoin ostaa palvelusihteereiltä Espilästä.
TOKYOn tunnus on vuonna 1962 järjestetyn suunnittelukilpailun tulos, jota edelsi tunnuksena torson päällä oleva spiraali. Marjaana Murron luoma tunnus on kolme kertaa kiertyvä aritmeettinen spiraali, jossa viiva ja väli ovat leveydeltään identtiset. Lakkimerkkinä ilmiasu on kulta tai muu kultaa lähellä oleva metalli, merkin korkeus on noin 15 millimetriä.
TF:n lakkimerkki on puolestaan kahden osakuntalaisen, Mya Rydmanin ja Amanda Collianderin vuonna 2014 suunnittelema kullattu kokardi. Lakkimerkki on ruotsalaisen lakkilyyran tavoin 21 millimetriä korkea ja sen keskellä on aaltojen kannattelema TF:n tunnus, jota ympäröi avoin lehväseppele. TF:n kokardi on suunniteltu erityisesti taidealaa tai kauppatieteitä opiskelevia, mutta osakunnan fuksikasvatuksen saaneita jäseniä ajatellen. Kokardi ansaitaan siis suorittamalla fuksipisteet kuten teekkarilakinkin tapauksessa. TF:n phuxivatorin suorittaman lakkimerkin vaihdon yhteydessä vaihdetaan myös lakin vuori puna-keltaiseksi. Lisätietoja saat omalta phuxivatoriltasi.