Turvallisesta opiskelijakulttuurista ja teekkareista
Minun perheessäni on kaksi teekkaria: olemme sukumme ensimmäiset teekkarit ja molemmat naisia. Teekkarius on kasvattanut meitä, rohkaissut kokeilemaan uutta. Meille teekkarius on suurta yhteisöllisyyttä, elämää suurempia ystävyyksiä ja ikimuistoisia hetkiä. Olemme olleet onnekkaita ja etuoikeutettuja, sillä häirintä, vähättely, syrjintä ja naisviha ovat edelleen osa monen opiskelijan elämää. Meillä yliopistoyhteisönä on vastuu rakentaa yhdenvertaista ja kaikille turvallista opiskelijakulttuuria. Kenenkään ei tulisi joutua kohtaamaan tilanteita, joita on noussut julkisuuteen viime päivien keskustelussa opiskelijakulttuurin ja erityisesti teekkarikulttuurin ympärillä. AYY yhdessä Aalto-yliopiston kanssa julkaisi aiheeseen liittyvän kannanoton, jonka voi lukea täällä.
Kaikissa ylioppilaskunnissa on omat hyvät ja huonot puolensa ja näin on myös Aalto-yliopiston ylioppilaskunnassa. Olen itse opiskellut kuusi vuotta ja tänä aikana tuntenut oloni lähes poikkeuksetta turvalliseksi, hyväksytyksi ja tervetulleeksi. Minua on kohdeltu vertaisena, mutta olen myös kokenut ja todistanut seksuaalista häirintää. Olen vasta vanhempana oppinut sanavalmiutta puuttua näihin tilanteisiin, tunnistanut kulttuurimme ongelmallisuuksia ja tiedostanut, ettei Otaniemi ole ollut kaikille yhtä turvallinen paikka. Olen varmasti itse tehnyt virheitä ja omalta osaltani osallistunut naisvihaa mahdollistavien toimintamallien ylläpitämiseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että opiskelijuus itsessään olisi ongelman ydin - alasta riippumatta. Elämme ja opiskelemme yhteiskunnassa, jossa on sisäistettyä syrjintää ja seksismiä. Opiskelijakulttuurit toisintavat samoja ilmiöitä, joita olemme viime vuosina todistaneet vaikkapa kulttuurimaailmassa ja urheilussa.
Keskustelua syrjinnästä teekkarikulttuurissa on käyty säännöllisesti jo ennen kuin aloitin opinnot vuonna 2014, ja tänä aikana myös yhteiskunnan keskusteluilmapiiri on muuttunut avoimemmaksi. Omalla alallani bioinformaatioteknologiassa naisten edustus on suurempaa kuin valtaosalla muista teknillisistä aloista, mutta ylipäätään naisten määrä teekkarien keskuudessa kasvaa. Opiskelijakulttuuri AYY:ssa muuttuu jatkuvasti yhdenvertaisempaan suuntaan ja töitä tämän eteen paiskitaan vuosikurssista toiseen. Yhteisönä me kamppailemme perinteiden ja uudistusten välillä - keskustelemme, toimimme, opimme uutta ja saamme aikaan myös kehitystä ja me naiset olemme osa kaikkea tätä.
Niin ainejärjestöissä kuin ylioppilaskunnissa on otettu isoja harppauksia yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja voin vakuuttaa että myös nyt käytävää keskustelua seurataan tarkasti Otaniemen opiskelijayhteisössä. Emme voi muuttaa mennyttä, mutta voimme vaikuttaa nykypäivään ja tulevaisuuteen ja tukea kulttuurin muutosta paremmaksi. Naiset ovat Aallon opiskelijakulttuurin aktiivisia toimijoita ja olemme olleet jo pitkään. Olemme olleet tärkeä osa monissa yhteisömme viime vuosien muutoksissa yhdenvertaisempaan suuntaan.
Kaikkia näitä parannuksia ei tule tehdä tyhjäksi nyt sillä ajatuksella, ettemme ole vielä valmiita ja siksi koko teekkarikulttuuri pitäisi hävittää. Teemme parhaamme rakenteiden muuttamiseksi päivästä toiseen. Tässä me teekkarit koko kirjossamme tarvitsemme tukea enemmän kuin koskaan. Nyt kyse on kuitenkin ensisijaisesti heistä, jotka kokevat syrjintää. Meidän on kyettävä lisäämään opiskelijakulttuurin representaatiota mm. eri sukupuolien, etnisyyksien ja vammaisuuden suhteen. Se onnistuu vain ottamalla huomioon ihmisten erilaiset taustat.
Kukaan ei saa tippua yhteisön ulkopuolelle. Siksi meidän on kyettävä lopettamaan omalta osaltamme paitsi sisäistetty naisviha, myös rasismi ja muu syrjintä. Seuraavat askeleet kohti yhdenvertaisempaa opiskelijayhteisöä on tunnistaa entistä paremmin Aalto-yhteisön ongelmalliset rakenteet ja toiminta, kehittää tapoja joilla puutumme havaitsemiimme ongelmiin ja sitoutumalla muuttamaan näitä rakenteita.
Milja Leinonen
AYY:n hallituksen varapuheenjohtaja
Read more news
Miksi maksuton koulutus hyödyttää jokaista?
Tänään on maksuttoman koulutuksen päivä. Joka vuosi on tärkeää muistaa, että nykyinen järjestelmä ei ole itsestäänselvyys. Meidän tulee myös ymmärtää maksuttoman koulutuksen merkitys ja sen säilyttämisen tärkeys. Tässä blogikirjoituksessa AYY:n hallituksen jäsen Marcell Berta jakaa ajatuksiaan aiheesta.
Ilmastokokous lähestyy – kuuluuko opiskelijan ääni päätöksenteossa?
Aalto-yliopisto lähettää neljä tutkijaa Brasilian Belémissä järjestettävään konferenssiin vahvistamaan neuvottelujen tieteellistä perustaa. Ennen lähtöään Belémiin tutkijat haluavat kuitenkin kuulla, millaisia terveisiä opiskelijat haluavat välittää kokoukseen. Hallituksen jäsen Jenni Toivonen tuo esiin omia ajatuksiaan.
Kuinka kauan Otaniemessä on ollut homoja?
Lauantaina 11.10. vietetään kansainvälistä Kaapista ulos -päivää ja tämän kunniaksi GAYY:n vierasblogissa perehdytään sateenkaariopiskelijayhdistysten historiaan Otaniemessä. Aalto-yliopiston sateenkaariopiskelijajärjestö GAYY on varmasti monelle nykyiselle opiskelijalle tuttu yhdistys, mutta kuinka moni tietää, ettei se ole suinkaan ensimmäinen sateenkaareva yhdistys Otaniemessä? Aavistuksia historiasta löytyi, mutta tämä kysymys oli hieman vieras myös GAYY:n hallituslaisille. Otaniemessä on varmasti ollut homoja alusta asti, mutta ensimmäinen kolmesta sateenkaariopiskelijayhdistyksestä perustettiin 1996. Tervetuloa mukaan matkalle Otaniemen sateenkaariyhdistysten historiaan!