3+3 keinoa kurittaa koulutusta ja kulttuuria
Tutkimus, kehitys ja yliopistoindeksi – silkkoja menoeriä
Tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) rahoituslaki on ollut viime vuosien ainoita valopilkkuja korkeakoulujen, yritysten innovaatiotoiminnan ja sitä kautta opiskelijoiden kannalta. Laista on ollut harvinainen, lähes koko eduskunnan läpi leikkaava sopu. Monet – ylioppilaskuntamme mukaan lukien – haluaisivat löytää samanlaisen pitkäaikaisen sovun koulutuksen rahoituksesta. Nyt VM esittää T&K-rahoituslain päivittämistä eli leikkauksia muun muassa yrityksiltä, Suomen Akatemialta ja suoraan yliopistoilta. Mikä on se mekanismi, jolla tämä johtaa kasvuun ja julkisen talouden vahvistumiseen?
Yliopistoilta oltaisiin viemässä myös perusrahoituksen indeksikorotukset. Indeksi on käytännössä koko historiansa ajan ollut uhan alla tai jäädytettynä. Tällä hallituskaudella ja vielä tänä kesänä hallituksen sisältä on annettu vähintään puolijulkisesti viesti, ettei indeksiin olla koskemassa. Budjettiehdotus herättää jälleen ilmaan kysymyksen, ollaanko tästäkin osasta koulutuksen erityissuojelua luopumassa.
Opetushallitus – lakkautetaan vastauusittuna
Opetushallituksen (OPH) lakkauttaminen on täysin uusi kierrepallo. Mitä ovat ne VM:n mainitsemat ”säilytettävät toiminnot”, jotka siirretään osaksi opetus- ja kulttuuriministeriötä (OKM)? OPH:n toimintaan kuuluvat niin perus- ja toisen asteen opetussuunnitelmien luonti, Opintopolku ja muita opintotietopalveluja kuin Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi), joka osaltaan ylläpitää suomalaista huippukoulutusta. Yhtä aikaa koko OKM:n virastorakenne on jo vuodenvaihteessa uusiutumassa hädin tuskin kuukausi sitten vahvistetulla, kaksi vuotta valmistellulla lakipaketilla, joka pitäisi esityksen mukaan tehdä OPH:n osalta uudestaan vain 15 miljoonan euron säästön tähden.
Mitä muuta ja mitä seuraavaksi?
Edellä esiteltyjen muutosten ohella budjettiehdotus olisi vähentämässä rahoitusta kuntien peruspalveluista, taiteen, kulttuurin ja liikuntapaikkarakentamisen avustuksista ja vielä vapaasta sivistystyöstäkin. Näistäkään toimista mikään ei varmasti auta koulutus-, sivistys- ja kasvutavoitteiden saavuttamisessa.
Mitään ei silti ole vielä päätetty. Julkisuudessakin on jo todettu, että hallitus saattaa joutua lähtemään neuvotteluihin puhtaalta pöydältä, eikä tämän ensimmäisen ehdotuksen pohjalta. Seuraavaksi käydään VM:n ja muiden ministeriöiden välisiä neuvotteluja, joissa huomio kiinnittyy ennen kaikkea siihen, miten vakavasti OKM ottaa hallinnonalalleen ehdotetut leikkaukset. Nyt julkaistulla ehdotuksella ei rakenneta hyvää tulevaisuutta Suomelle eikä opiskelijoille.
Teemu Palkki
Vaikuttamisen asiantuntija: koulutuspolitiikka
Petteri Orpon hallitus kokoontuu 1.–2.9. budjettiriiheen, ja lopullinen esitys valtion talousarvioksi julkaistaan 22.9.
Valtiovarainministeriön tiedotteet
8.8.: Valtiovarainministeriö on julkistanut ehdotuksen vuoden 2026 budjetiksi
Read more news
Esitys opintotuen kokonaisuudistukseksi on pettymys
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) antoi lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriön lakiesityksestä, joka koskee opintotuen kokonaisuudistusta. Esitys on pettymys, koska se ei ratkaise opintotuen ydinongelmia tai paranna opiskelijoiden toimeentuloa.
Pelkkä lupaus maksuttomasta koulutuksesta ei riitä
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on julkaissut korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision vuodelle 2040, jonka on määrä ohjata suomalaisen korkeakoulupolitiikan suuntaa. Vision esittämä nuoren ikäluokan korkeakoulutettujen määrän lisääminen 60 prosenttiin vaatii panostuksia ja kunnianhimoa päättäjiltä. Tässä blogissa AYY:n vaikuttamisen asiantuntija Totti Korpua pohtii vision merkitystä opiskelijoille.
Sateenkaareva Teekkarikylä
Minkälaista on olla queer Teekkarikylässä ja Aalto-yhteisössä? Pride-kuukauden kunniaksi Adrian Suvisaari, Ines Saikku ja Camille Fourié kirjoittivat blogiin kokemuksistaan sekä heteronormatiivisuuden ja identiteettibinäärisyyksien haastamisesta yhteisössämme.