Opiskelijoista vähät välittävä Suomi – risuja ja ruusuja hallitusohjelmasta

Kävimme läpi hallitusohjelman “Vahva ja välittävä Suomi”. Opiskelijalle hallitus lupailee kylmää kyytiä monellakin saralla, mutta mukaan mahtuu myös muutama positiivinen esitys.

Neuvottelutulos Suomen uudesta hallitusohjelmasta julkaistiin 16.6. Pääministeriksi nimitetyn Petteri Orpon mukaan koulutus oli erityissuojeluksessa, mutta ikävän suuri osa talouden tasapainottamiseen tähtäävistä toimista heikentää opiskelijoiden asemaa, mahdollisuuksia ja toimeentuloa.

Toimeentulo vaakalaudalla 

Hallitusohjelmassa puhutaan kauniisti nuoriin panostamisesta, mutta toimenpiteet puhuvat toista. Opiskelijoiden pahoinvointi on jatkanut kasvuaan yli koronapandemian eikä näytä taittuvan. Hyvinvointiin panostaminen vaatii sanojen lisäksi tekoja – ja rahaa. 

Tutkimusten mukaan toimeentulolla ja yhteiskunnan aiheuttamilla suorituspaineilla on suuri vaikutus opiskelijoiden hyvinvointiin. Siitä huolimatta hallitusohjelmassa on kirjattu leikkauksia yleiseen asumistukeen ja kannustusta nopeasti suoritettaviin putkitutkintoihin. 

Yleisen asumistuen leikkaukset osuvat pahasti pääkaupunkiseudulla asuviin opiskelijoihin. Asumistuessa hyväksyttävät enimmäismenot ovat jo vuosia olleet matalammat kuin todelliset asumismenot pääkaupunkiseudulla. Asumistuen alentaminen 70 prosenttiin enimmäisvuokrasta heikentää entisestään köyhyysrajalla elävien opiskelijoiden toimeentuloa. 

Opiskelija-asumisen kehittämisen kannalta on myös ongelmallista, jos asumistuen perusteita muutetaan jatkuvasti. Soluasuntoja on runsaissa määrin remontoitu yksiöiksi vuoden 2017 asumistuen muutoksien seurauksena. Opiskelija-asunnoista on myös pulaa, ja pelkästään Otaniemen kampukselle on suunnitteilla tuhat uutta asuntoa vastaamaan kasvaviin opiskelijamääriin. Halpaa asumista ei yksinkertaisesti riitä kaikille pääkaupunkiseudun opiskelijoille, eivätkä kaavaillut leikkaukset kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon auta asiaa. 

Opintotuen kokonaisuudistus on toivottu kirjaus, mutta on pettymys, että sitä lähdetään tekemään erikseen muun sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta. Opintotuen tulee mahdollistaa täysipäiväinen ja päätoiminen opiskelu ilman nykyistä lainapainotteisuutta. 

Nurinkurisesti tukiviidakon yksinkertaistamisen sijaan hallitusohjelmassa suunnitellaan uuden opiskelijoille suunnatun ”yhteisasumista suosivan ja taloudellisesti houkuttelevan vaihtoehdon” kehittämistä. Uusien erilaisten rinnakkaisten tai/ja päällekkäisten tukimuotojen rakentaminen on isossa kuvassa kyseenalaista, vaikka tarkoitus olisikin hyvä. 

On positiivista, että hallitusohjelmassa panostetaan maksuttomaan psykoterapeuttikoulutukseen sekä lasten ja nuorten terapiatakuuseen, tosin opiskelijoiden lukeutuminen tähän joukkoon on epäselvää. Opintotuen huoltajakorotuksen ”kehittämisen” toivomme aidosti parantavan monilapsisten opiskelijaperheiden toimeentuloa. 

Kansainväliset opiskelijat ahdinkoon 

Kansainvälisten opiskelijoiden kannalta hallitusohjelma ei näytä hyvältä. Ohjelmassa kirjataan, että hallitus panostaa kansainväliseen rekrytointiin ja pyrkii tekemään Suomesta houkuttelevan maan tehdä töitä. Mutta kuka tänne haluaa tulla töihin tai opiskelemaan hallituksen ajamalla maahanmuuttopolitiikalla? Maahantuloa ja oleskelulupia ollaan vaikeuttamassa huomattavasti. Kansainväliset opiskelijat, erityisesti EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevat, elävät kovassa paineessa valmistua nopeasti ja oleskelulupien jatkuvuus on stressaavaa. Hallituksen kaavailema maahanmuuttopolitiikka vain lisää stressiä ja ajaa potentiaaliset tulevat opiskelijat muihin maihin. 

Kiristykset oleskelulupien ja kansalaisuuden saamiseen antavat viestiä, että Suomi ei toivota kansainvälisiä opiskelijoita tervetulleiksi. Lisäksi kiristykset perheen yhdistämiseen hankaloittavat kohtuuttomasti perheellisten opiskelijoiden tilannetta, mikä on epäinhimillistä ja eriarvoistavaa. Opiskelijat tulevat hyvin erilaisista elämäntilanteista, mutta hallitusohjelma ei tunnusta ja arvosta tätä. 

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että “hallitus haluaa varmistaa, että opiskeluperustainen maahanmuutto on hallittua”, mikä mahdollistaa väärinkäytökset opiskelijavalinnassa. Sosiaaliturvaan turvautuminen johtaa automaattisesti opiskeluperustaisen oleskeluluvan peruuttamiseen, mikä on äärimmäisen epäinhimillistä politiikkaa. Elämäntilanteet voivat muuttua äkillisesti ja radikaalisti ja sosiaaliturva varmistaa opiskelijan mahdollisuuden opiskella, saada tutkinto ja työllistyä Suomeen. 

Iloksemme hallitusohjelmassa on kuitenkin pari kansainvälisiä opiskelijoita mahdollisesti hyödyttävää kirjausta. Hallitus aikoo selvittää opintolainahyvityksen kaltaista hyvitystä lukukausivelvollisille EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille, ehtona työskentely Suomessa määrittelemättömän määräajan. Ulkomaisten tutkintojen tunnustamista hallitus haluaisi sujuvoittaa, mikä on hyvä uutinen ja toivottavasti toteutuu.  

Koulutusta opiskelijoiden rahoilla 

Hallitus pyrkii myös nostamaan korkeakoulutettujen määrää “mahdollisimman lähelle” aiemmin asetettua 50 prosentin tasoa 25–34-vuotiaista. Suunnitelma tätä edistäville toimenpiteille laaditaan myöhemmin, kuten monissa muissakin tavoitteissa, eikä paikkojen rahoituksesta mainita mitään. Joitakin kohdistuksia aloituspaikoille toki on, kuten sote- ja kasvatusala sekä vienti- ja teollisuusmaakunnat. 

Aloituspaikkojen kohdentaminen ensimmäistä tutkintoa suorittaville taasen tapahtuu todennäköisesti toisen saman tasoisen korkeakoulututkinnon lukuvuosimaksuilla, vaikka tätäkään ei hallitusohjelmassa mainita. Asia on kuitenkin viime aikoina ollut esillä. Selvää on, että tällainen toimenpide kaventaisi selvästi opiskelijoiden mahdollisuuksia tulevaisuudessa ja olisi todella raju askel koulutuksen maksullisuuden tiellä. Ohjelmassa mainitaan nyt jo, että yhä suurempi osa korkeakoulujen rahoituksesta aiotaan kerätä EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta ja avoimen korkeakoulutuksen opiskelijoilta – perusrahoitusta samassa suhteessa laskien. 

Nykyisten EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksujen korottaminen kattamaan tutkintojen todellinen hinta on paitsi eriarvoistavaa, myös varmasti etenkin taidealojen kansainvälistymistä huomattavasti vähentävää. Taide- ja kulttuurialojen yliopistotutkinnot maksavat yli kolme kertaa kauppatieteitä enemmän (Opetushallitus 2022). Samaan aikaan kulttuurialan työmarkkinat näyttävät entistä epävarmemmilta hallitusohjelman linjausten vuoksi. 

Ennen vaaleja näimme myös keskustelua korkeakoulujen pääomittamisesta, mutta tätäkään rahoituslisäystä ei hallitusohjelmassa mainita sanallakaan. “Perusrahoituksesta huolehditaan” toki tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituslain puitteissa. Hyvä, että pitkäjänteisestä linjasta TKI-rahojen osalta pidetään kiinni, mutta ainoana perusrahoituskirjauksena tämäkin maininta on vajavainen.  

Hallitusohjelman lupaus aloituspaikkojen kohdentamisesta sinne, missä niiden määrä suhteessa nuoriin on alhainen, on myös hyvä ajatus. Uudenmaan nuorille ei nykyisin riitä aloituspaikkoja lähellä kotiaan. Toisaalta asumistukileikkausten ja ARA-rakentamisen muutosten myötä etenkin Helsingistä ja muualta pääkaupunkiseudulta on tulevaisuudessa entistä vaikeampi löytää opiskelija-asuntoa. 

Ohjelmassa kiinnitetään lisäksi huomiota suomen ja ruotsin kielillä tehtävään tieteeseen ja opetukseen. Ruotsinkielisen koulutuksen "erityistarpeet huomioidaan" ja kotimaisten kielten opetuksen lisäämiseen "kannustetaan lainsäädännöllä". Jäämme odottamaan näidenkin kohtien tarkempaa toteutusta samalla, kun Aalto-yliopistossa työstetään uusia opetus- ja tutkintokielilinjauksia ja vastausta oikeuskanslerin huomautukseen liiallisesta englannin kielen käytöstä opetuksessa. Onko tälle työlle luvassa konkreettista tukea hallitukselta? 

Toiveemme 

Hallitusohjelmassa on paljon selkeitä heikennyksiä opiskelijoiden asemaan ja vähintään yhtä paljon lupauksia, joiden toteuttamisesta tehdään selvityksiä ja joihin ei luvata minkäänlaista rahoitusta. 

Opiskelijoiden patistaminen tavoiteajassa valmistumiseen heikentämällä toimeentuloa?  Ei kiitos. Aloituspaikkojen lisääminen ilman lisäresursseja jo valmiiksi ahtaille kampuksille ja ylikuormittuneisiin fuksiryhmiin? Ei kiitos. Kansainvälisten opiskelijoiden häätäminen, kun elämässä tulee vastaan ongelmia? Ei kiitos. 

Toivottavasti hallitusohjelmaa toteutetaan opiskelijoita ja laajempaa yliopistoyhteisöä kuunnellen. 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Read more news

Seitsemän haalareihin ja vihreään liiviin pukeutunutta opiskelijaa Ullanlinnanmäellä vasaran muotoisen mäenlaskuvälineen edessä.
Ajankohtaista, Tiedote Julkaistu:

Vuosi 2024 on Tempausvuosi

Kahdeksan vuoden odotus on päättynyt. Huhut pitävät paikkansa – vuosi 2024 on Tempausvuosi! Tempauksessa vaikutetaan maailman menoon pilke silmäkulmassa, mutta kuitenkin tosissaan.
Hae hallopediksi Apply to become a student representative  Sök till studentrepresentant
Ajankohtaista Julkaistu:

Täydennyshaku Aalto-yliopiston hallinnon opiskelijaedustajaksi 2024

AYY hakee Aalto-yliopiston hallinnon opiskelijaedustajia eli hallopedeja. Täydennyshaku on auki 12.2.–26.2.2024.
asuminen
Ajankohtaista Julkaistu:

Heti vapaat

Tutustu AYY:llä vapaina oleviin asuntoihin
White cap with blue embroidered text with the word "immigrant". In the background a framed poster with a photo of the same kind of cap.
Ajankohtaista, Tiedote Julkaistu:

AYY:n taidekokoelmaa täydennettiin kuudella teoksella – teemana rauha

Vuoden 2023 lopulla Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan taidekokoelmaa täydennettiin kuudella taideteoksella. Jäsenistölle avoin teoshaku oli auki marraskuussa teemalla "Peace – rauha".