Yliopisto instituutiona ja organisaationa

Yliopistoilla on itsehallinto, jolla turvataan tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus. Itsehallintoon kuuluu päätöksenteko-oikeus sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista. Yliopistot voivat muun muassa päättää melko vapaasti taloudestaan, toimielimistään ja päätöksenteostaan. Yliopistot kuuluvat Opetus- ja kulttuuriministeriön (myöhemmin OKM) toimialaan, eli se seuraa yliopistojen toimintaa ja ohjaa niille tulevaa rahoitusta valtiolta.

Yliopistojen toimintaa ohjaa erityisesti yliopistolaki (558/2009). Siinä ovat kirjattuna esimerkiksi kaikki Suomen yliopistot, niiden tehtävät, toimielimet, periaatteet opintojen maksuttomuudesta ja yliopistojen rahoituksen periaatteet. Lakia tarkentavat lukuisat muut lait ja säädökset, joista tärkein on valtioneuvoston asetus yliopistoista (770/2009), jossa määrätään muun muassa tarkemmin yliopistojen rahanjakoperusteista.

Yliopistot suorittavat julkista, lakisääteistä tehtävää, joten niiden tulee noudattaa hallintolakia (434/2003) ja hallintolainkäyttölakia (586/1996). Hallintolaki määrittelee hyvä hallinnon perusteet ja viranomaisten toimintaa yleisesti. Yliopiston tulee noudattaa hyvän hallinnon perusteita valmistellessaan ja tehdessään julkiseen tehtäväänsä liittyviä päätöksiä. Näissä laeissa määritellään myös miten päätöksistä valitetaan.

Hyvän hallinnon oikeusperiaatteet

• yhdenvertaisuus
• tarkoitussidonnaisuus
• puolueettomuus
• suhteellisuus
• luottamuksen suoja

Hyvän hallinnon perusteisiin kuuluvat myös

• palvelun asianmukaisuus
• neuvontavelvollisuus
• hyvän kielenkäytön vaatimus
• viranomaisten yhteistyövelvoite    (HL 434/2003)

Lisäksi kaikessa viranomaistoiminnassa tulee noudattaa muun muassa lakia miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta (609/1986), yhdenvertaisuuslakia (21/2004) ja lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999).

Yliopistojen rahoitus

Hallopedin on hyvä tietää perusteet yliopistojen yleisestä rahoituksesta, sillä siihen viitataan usein sisäisissä tavoitteissa. OKM päättää millä perusteilla yliopistot saavat rahoitusta valtiolta. Valtiolta tulevan rahoituksen lisäksi yliopistot voivat kerätä ja ottaa vastaan lahjoitusrahoja ja saada tuloja toimintaansa tukevasta sijoitustoiminnasta.

Aallon rakenne ja toimintaa ohjaavat periaatteet

Toimintaa ohjaavat säännöt ja asiakirjat

Lakien lisäksi yliopistoa ohjaavat sen omat säännöt ja asiakirjat. Ne ohjaavat kaikkien hallintoelinten toimintaa ja toimintavaltaa. Niihin perustuvat myös monet opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista.

Aalto-korkeakoulun säätiön säännöt ohjaavat yliopiston taustalla olevan säätiön toimintaa.

Yliopiston johtosääntö määrittelee yliopiston hallintorakenteen.

Jokaisella korkeakoululla on ohjesääntö, joka tarkemmin määrittelee sen yksikön toimintaa.

Aalto-yliopiston yleiset opiskelua koskevat säännöt ovat voimassa koko yliopistossa ja korkeakouluilla on tutkintosääntö, jossa tarkennetaan korkeakoulukohtaisesti opiskelua koskevia sääntöjä.

Toiminnan julkisuus ja tietosuoja Aalto-yliopistossa -asiakirja kuvaa yliopiston asiankirjojen ja päätöksenteon julkisuutta.

Aallon kielelliset linjaukset säätävät oikeudesta käyttää sekä suomea, ruotsia että englantia.

Vastuullisen käyttäytymisen periaatteet yliopistoympäristössä kertovat millaiseen käyttäytymiseen Aalto-yliopiston yhteisössä sitoudutaan.

Lisäksi on hyvä tuntea ajankohtaiset erillispäätökset. Tällaisia on esimerkiksi hyväksilukuihin, tutkinnonuudistuksiin ja tenttien järjestämiseen liittyen.

Tärkeät ihmiset

Hallitus

Yliopiston hallitus huolehtii siitä, että yliopiston toiminta on asianmukaisesti järjestetty. Tehtävänsä hoitamiseksi hallitus päättää yliopiston strategiasta, yliopiston toimintaa ja taloutta koskevista asioista sekä muista laajakantoisista suunnitelmista. Hallitus valitsee rehtorin. Hallitus koostuu yliopiston ulkopuolisista jäsenistä.

Rehtori

Rehtori johtaa yliopiston toimintaa. Rehtori vastaa yliopiston tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta sekä hallituksen päätösten täytäntöönpanosta.

Johtosäännön mukaan rehtorin tehtäviin kuuluu myös tehdä hallitukselle esitys rehtorin sijaisista, vararehtoreista ja näiden tehtävistä, korkeakoulujen johtajina toimivista dekaaneista sekä muista rehtorin suorista alaisista, kuten operatiivisen toiminnan eri alueiden johtajista.

Provosti

Provosti toimii rehtorin sijaisena, tukee rehtoria strategisessa suunnittelussa, johtaa yliopiston kaikkia opetukseen, tutkimukseen ja vaikuttavuuteen liittyviä prosesseja sekä tekee muita rehtorin hänelle määräämiä tehtäviä. Monissa asioissa voikin ajatella provostin olevan kuin opetuksesta vastaava rehtori.

Vararehtorit

Rehtorin ja provostin yhteisestä ehdotuksesta yliopiston hallitus nimittää vararehtoreita yliopiston eri toimialueille. He toimivat joko rehtorin tai provostin alaisena. Monien asioiden valmistelu ja käytännön johtaminen on delegoitu alueesta vastaavalle vararehtorille. He esimerkiksi johtavat erilaisia valmistelevia työryhmiä ja projekteja.

Dekaanit (ja varadekaanit)

Dekaanit johtavat korkeakouluja rehtorin nimittäminä. Yleensä korkeakoululla on erikseen opetuksesta vastaava varadekaani, joka on yhdyshenkilö opiskelijoihin liittyvissä asioissa.

Laitosjohtajat ja ohjelmajohtajat

Aallon eri korkeakoulut ovat hieman eri tavalla järjestyneitä. Laitosten ja ohjelmien johtajat ovat usein opiskelijaa lähinnä olevat esimiesasemassa olevat henkilöt. Heidän vastuullaan on koulutusohjelmien kehittäminen ja käytännön toiminnan johtaminen. Mahdollisissa ristiriidoissa he ovat seuraava henkilö kurssin opettajasta.

Opintoasiainpäälliköt

Opintoasianpäälliköt johtavat tiedekunnan opiskelijapalveluita ja ovat usein se ihminen, johon kannattaa olla yhteydessä, kun on jotain kysyttävää opetuksen järjestelyihin liittyen. He toimivat valmistelijoina useissa asioissa, kuten esimerkiksi jos opiskelija valittaa epäasiallisesta kohtelusta.

Muut tärkeät ihmiset

Hallopedin kannattaa tuntea oman oppiaineensa tärkeät ihmiset, kuten opintokoordinaattorit, opintoneuvojat ja hallintohenkilöt. Hyvät henkilökohtaiset suhteet ovat aina eduksi! Moni asia selviää ruohonjuuritasolla.

Toimielimet

Yliopiston taso

Akateemisten asiain komitea (AAK)

Yliopiston akateemisten asiain komitea on yliopistotason yhteinen monijäseninen hallintoelin, jonka tehtävänä on edistää tutkimuksen, opetuksen sekä taiteellisen toiminnan korkeaa laatua. Yliopiston akateemisten asioiden komitea päättää yliopiston opetussuunnitelmista, tutkintovaatimuksista ja opiskelijoiden valintaperusteista, opetukseen, tutkimukseen sekä taiteelliseen toimintaan liittyvistä muista yleisistä säännöistä sekä asettaa tutkimuksen ja opetuksen hoitamiseksi tarvittavat toimielimet. Lisäksi yliopiston akateemisten asiain komitean tehtävänä on nimittää yliopiston hallituksen jäsenet. AAK:a johtaa rehtorin nimittämänä provosti. AAK:ssa on neljä opiskelijajäsentä.

Steering groups

Rehtorin työtä ja yliopiston operatiivista johtamista tukemaan voidaan perustaa erilaisia johtoryhmiä, neuvoa-antavia komiteoita ja päätöksiä valmistelevia työryhmiä. Vakiintuneita työryhmiä ovat presidentin (rehtorin) ja provostin operatiiviset johtoryhmät (President/Provost Management Team), yliopiston johtoryhmä (Aalto Management Team), professorineuvosto (Tenured Professors Council) sekä yliopiston operatiivisen johdon ja laitosjohtajien yhteinen keskustelufoorumi, Aalto Leaders’ dialogue (ALD). AMT:ssä ja ALD:ssä opiskelijoita edustavat ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja ja tohtorikoulutettavien edustaja.

Näiden lisäksi vararehtorit ja provosti johtavat eri teemojen johtoryhmiä, eli Steering Groupeja. Niissä valmistellaan päätöksiä vararehtoreille ja tarvittaessa rehtorille.

Korkeakoulujen taso

Akateemisten asioiden komiteat

Jokaisella korkeakoululla on oma akateeminen komiteansa, ja sitä johtaa dekaani. Niissä käsitellään samoja asioita kuin yliopiston AAK:ssa, mutta korkeakoulun tasolla. Akateeminen komitea tekee yliopiston akateemisten asioiden komitealle esitykset korkeakoulukohtaisista opetussuunnitelmista, tutkintovaatimuksista, valintaperusteista ja muista akateemiseen toimintaan liittyvistä asioista. Dekaani voi määrätä komitealle myös muita tehtäviä ja kokouksissa voidaan keskustella laajemminkin korkeakoulun asioista.

Koulutusneuvostot

Osassa korkeakouluja toimii koulutusneuvostoja, joiden tehtäviin kuuluu tehdä esityksiä akateemiselle komitealle, päättää kandidaatti- ja diplomitöihin liittyvistä asioista ja tehdä päätöksiä liittyen koulutusohjelmien kehittämiseen ja laatuun.

Kandi- tai maisteriohjelmien ohjausryhmät

Useissa korkeakouluissa toimii kandidaatti- ja maisteriohjelmien ohjaus- tai kehittämisryhmä. Se käsittelee koulutuksen kokonaisuuden toimivuutta ja toimii omalta osaltaan AAK:n ja koulutusneuvostojen tukena.

Koulutusohjelman ohjausryhmä

Useilla koulutusohjelmilla on oma ohjaus-, johto- tai kehittämisryhmä. Ne käsittelevät koulutusohjelman käytännön asioita ja toimivat osaltaan ohjelmajohtajien, akateemisten komiteoiden ja koulutusneuvostojen tukena.

Laaturyhmät

Useissa korkeakouluissa on erillinen laatuun keskittyvä työryhmä. Niissä pyritään kehittämään korkeakoulun laatujärjestelmää ja usein niissä käsitellään erilaisista lähteistä saatuja palautteita.

Opetuksen arviointiryhmät

Eri korkeakouluissa toimii opetuksen arviointiryhmiä joko omana elimenään tai osana muita toimielimiä. Niiden tehtävä on arvioida rekrytointien yhteydessä hakijoiden pedagogiset meriitit opetusnäytteen ja portfolion perusteella.

Muut

Tutkintolautakunta

Yliopiston tutkintolautakunta käsittelee oikaisupyyntöjä, joita opiskelijat voivat tehdä arvosanoistaan tai hyväksiluvuistaan. Lautakunta koostuu eri tieteenalojen edustajista ja kokoontuu tarvittaessa.

Yliopistolla toimii lisäksi suuri määrä erilaisia toimielimiä. Yliopiston kielikeskuksen johtoryhmäkeskittyy kielikeskuksen toiminnan johtamiseen ja kehittämiseen. Ravintolatoimikunta kehittää kampuksen ravintolapalveluita ja osallistuu kilpailutusten järjestämiseen. Tasa-arvotoimikunta varmistaa tasa-arvolain mukaisen toiminnan yliopistolla. Oppimiskeskuksen ohjausryhmä kehittää yliopiston kirjasto- ja oppimispalveluita. Kampuksen kehittämiseksi on erilaisia työryhmiä, joissa pääsee vaikuttamaan yliopiston tiloihin ja kampuksen ulkotiloihin.

Yleisimpiä käsiteltäviä asioita

Opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset: Korkeakoulujen AAK:t tekevät yliopistolle esityksen seuraavan vuoden opetussuunnitelmista ja kursseista, tammi-huhtikuu.

Valintaperusteet: Korkeakoulujen akateemiset komiteat tekevät yliopistolle esityksen opiskelijoiden valintaperusteista, eli esimerkiksi pisterajoista tai kielivaatimuksista. Edeltävänä vuonna seuraavaa hakukautta varten.

Annual review: Arvio siitä, kuinka korkeakoulu on toteuttanut omaa ja Aallon strategiaa ja saavuttanut yhteisesti asetetut tavoitteet. Sitä käytetään pohjana myös opetuksen järjestämisen kehittämiselle. Helmikuu.

Resurssidialogit: Jokainen korkeakoulu käy vuosittain yliopistotason kanssa ns. resurssidialogin, jossa arvioidaan kuinka yksikkö on saavuttanut tavoitteensa ja millaista budjettia ne ehdottavat seuraavalle vuodelle. Loka-marraskuu.

Toistuvien vuodenkiertoon liittyvien asioiden lisäksi koulutukseen liittyvissä toimielimissä keskustellaan usein käytännön opetukseen liittyvistä asioista ja opintopalveluista. Toistuvia aiheita ovat esimerkiksi opintojen ohjaus, opiskelijoiden antama palaute, uusien opiskelijoiden vastaanotto, viestinnän parantaminen ja opinnäytteiden ja kurssien arvosteluohjeet. Toimielimet voivat nimetä myös alaisuuteensa pienempiä valmistelevia ryhmiä ja nimetä edustajiaan yhteisiin ryhmiin.

HOX! Pidä silmät ja korvat auki ainakin kun käsitellään näitä asioita:

• Profiileja ja strategioita. Niiden varjolla voidaan muuttaa radikaalistikin laitoksen tai korkeakoulun toimintaa.
• Opiskelijamääriä. Opiskelijamäärien muuttaminen on sekä politiikkaa valtakunnantasolla että konkreettinen, resursseihin vaikuttava päätös yliopiston tasolla.
• Opetussuunnitelmien tai tutkintovaatimusten muutoksia.
• Korkeakoulut ja opetusohjelmat päättävät itse kuinka kohtelevat sivuaineopiskelijoita ja heidänkin etuaan on hyvä valvoa.