Laulukirjan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusanalyysi on valmistunut - uuden laulukirjan työstö etenee

Syksyllä 2020 Aalto-yliopiston ylioppilaskunta käytti Teekkarilauluja-laulukirjan arvioitavana Anna Lemströmillä, joka on koulutus- ja ammattitaustaltaan erikoistunut erityisesti sukupuoli- ja seksuaalikysymyksiin, ja jolla on kokemusta laulukirjauudistustyöstä. Arvioija ei ole koulutukseltaan tai työkokemukseltaan asiantuntija esimerkiksi antirasistisessa työssä, vaan analyysissa on pyritty tarkastelemaan lyriikoita laajasti yhdenvertaisuuden eri näkökulmista.

Analyysin tarkoituksena on ollut nostaa esiin ongelmallisia kohtia ja huomioita Teekkarilauluja-kirjan laululyriikoista. Näiden lisäksi on kiinnitetty huomiota laulukirjan yleistunnelmaan. Selkeiden ongelmallisten laulujen lisäksi on tärkeää kehittää myös sitä piiloviestintää, jolla kulttuurissa normeja ylläpidetään.

“Sitsikulttuurissa keskeisissä rooleissa ovat perinteet sekä huumori. Nämä ovat molemmat lajeja, joissa haitalliset stereotypiat usein kukoistavat. Sitsikulttuurin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin sitoa yhteisöä yhteen. Jotta tämä toteutuisi, on moninaisen opiskelijajoukon erilaisten opiskelijoiden koettava sitsikulttuuri turvalliseksi ja omakseen”, Lemström kirjoittaa.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusanalyysi on tarkoitettu AYY:n sisäiseen käyttöön. Laulukirjatoimituskunta arvioi analyysia hyödyntäen, miten lauluja ja laulukirjaa uudistetaan. Esittelemme alla analyysin pääkohtia ja esiin nousseita ongelmallisia teemoja.

Analyysin tuloksia

Toistuvin ongelma laulukirjassa on se, että niin monessa laulussa on miesnäkökulma. Suuressa osassa lauluja mies toimii kertojan roolissa tai muuten aktiivisena toimijana lyriikassa. Kokonaisuudessaan laulukirjassa viitataan naisiin huomattavan vähän suhteessa miesviittauksiin, ja yleistä naisviittauksille on naisen roolin sitominen miestekijään.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusanalyysissa laulukirjasta on myös nostettu esiin lauluja, joissa huumorin ainoana perusteena on raaka väkivalta tai joiden sisältönä on homofobialla vitsailu. Analyysissa on nostettu esiin ongelmat valkeuden ja valkoisuuden korostamisesta ja ihannoimisesta joidenkin laulujen lyriikoissa sekä uskonnon pilkkaaminen.

“Punch up -periaatteen mukaan huumoria saa tehdä toisen kustannuksella vain valtasuhteet huomioiden. On ongelmallista pilkata jo valmiiksi heikossa tai syrjityssä asemassa olevaa (punch down). Sen sijaan valta-asemassa olevista saa vitsailla”, kirjoittaa Lemström.

Yhdenvertaisempaa laulukulttuuria

Teekkarilauluja-kirjasta vastaava Laulukirjatoimikunta käy analyysissä esiin nousseet ongelmalliset kappaleet läpi ja tarvittaessa joko muuttaa laulujen sisältöä tai poistaa laulut kirjasta. Toimituskunnan rekrytoinnissa on otettu huomioon valitun joukon diversiteetti. Analyysia on käyty myös läpi yhdistysten juhlien laulunjohtamisesta vastaavien lukkaritoimijoiden kanssa.

Laulukulttuuri on paljon muutakin kuin laulukirjan sisältö. Perinteet ja tavat ovat syvällä yhteisössä, ja niiden muuttaminen vaatii pitkäjänteistä työtä. AYY huomioi tulevaisuudessa laulukulttuurissaan paremmin huomioimaan jäsenistön monimuotoisuuden sekä puuttuu kaikkeen häiritsevään toimintaan myös laulukulttuurissa. Maalis-huhtikuussa järjestetään työpaja, jossa käsitellään yhdenvertaisuuden toteutumista lukkarien toiminnassa.

AYY ohjaa ja kannustaa yhdistysten toimijoita kehittämään omaa laulukulttuuriaan avoimempaan suuntaan. AYY haluaa kannustaa jokaista yhdistystä tarkastelemaan omaa laulukulttuuriaan, laulukirjatoimitustaan, laulujen sisältöä, sekä käyttämään laulukirjat ulkopuolisella toimijalla arvioitavana. Analyysin tuloksista lähetetään kattava kooste erityisasemayhdistyksille, jotta ne voivat hyödyntää analyysia omassa toiminnassaan. Erityisasemayhdistykset edustavat yhden tai useamman koulutusohjelman tai selkeän erityiskohderyhmän opiskelijoita.

Lisätiedot:

Eeva Ylimäki, tuottaja, puh. 050 5209 429

Matias Saikku, hallituksen jäsen, 040 7037 511