Koulutuksen maksuttomuudesta on pidettävä kiinni

Maksuton koulutus on ollut suomalaisen korkeakoulutuksen tärkeä tukipilari, joka on mahdollistanut kenen tahansa pääsyn laadukkaan, kriittisen ja kehittyvän korkeakoulutuksen piiriin. Jokaisen mahdollisuus kouluttautua, löytää oma kiinnostuksen kohteensa ja osallistua yhteiskunnan kehittämiseen ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä myös hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen kannalta.

Kestävä koulutustason nosto parantaa osaamista

Suomella on tavoite saada vähintään puolet alle 35-vuotiaista korkeakoulutettua vuoteen 2030 mennessä. Se on kunnianhimoinen, jo nyt epärealistinen tavoite jo itsessään. Vielä epärealistisemmaksi se tulee, kun koulutustasoa pyritään nostamaan tavoilla, jotka pitävät opiskelijoiden hyvinvointia jatkuvasti vaakalaudalla. Koulutustason noston tulee tukea ihmisten kehittymistä yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä, ja se täytyy järjestää tavalla, joka säilyttää päätoimisen opiskelun mielekkäänä ja houkuttelevana polkuna elämässä.

Suomi ei myöskään tarvitse pelkkää koulutustasoa, vaan kansainvälistä osaamista . Hyvä kehitys yliopistojen kansainvälistymisessä on kuitenkin menossa hukkaan, jos nostamme lukuvuosimaksuja ja hakijamäärät kääntyvät laskuun.

Lukuvuosimaksujen paineet kohdistuvat opiskelijoiden hyvinvointiin

Tällä hetkellä etenkin EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilla, lukuvuosimaksuvelvollisilla opiskelijoilla on kestämätön tilanne. Pienikin tavoiteajasta myöhästyminen maksaa tuhansia euroja, apurahat vaativat erinomaisia arvosanoja ja opintojen ohessa pitäisi myös ehtiä integroitua ja päästä osaksi suomalaista työelämää. Lukuvuosimaksujen suunnitellut nostot tai oleskelulupaehtojen mahdolliset kiristykset eivät houkuttele tulemaan eivätkä jäämään Suomeen.

Tiiviissä valmistumistahdissa elävä opiskelija työskentelee sillä ajalla, joka hänen kuuluisi käyttää joko opiskeluun tai lepäämiseen. Opiskelukyky ja -motivaatio laskevat, eikä itsestä huolehtimiselle ole enää aikaa. Vastaukseksi opiskelijoiden kuormittumiseen korkeakoulut ovat esittäneet opintojen suoraviivaistamista ja kurssimäärien vähentämistä. Koulutuksen laatua on pakko heikentää, kun tuijotetaan tavoiteaikoja ja viivan alapuolista, kansainvälisiltä opiskelijoilta kerättyä rahasummaa.

Maksujen keräämiseen ja seurantaan vaadittavat resurssit ovat pois opetuksen rahoituksesta ja kasvattavat hallinnollista taakkaa. Lukuvuosimaksut eivät luo positiivista kilpailuetua Suomelle, vaan maksuton koulutus on nähty tärkeänä osana Suomen koulutuskentän houkuttelevuutta ja myös pitovoimaa valmistumisen jälkeen.

Koulutustason nosto on yhteiskunnan investointi jäsentensä osaamiseen ja ajatteluun, jota on syytä tukea. Se ei hyödytä pelkästään yksilöä vaan koko yhteiskuntaa laajemmin. Saamme iloita pääasiallisesti maksuttomasta koulutuksesta tänään ja on kaikille parasta, että nautimme siitä vielä huomenna. Siksi vietämme maksuttoman koulutuksen päivää.

Totti Korpua

Koulutuspolitiikasta vastaava hallituksen jäsen

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta