Diversity December

Keskustelemme yhteisömme moninaisuudesta sekä syrjinnän eri muodoista osana Diversity December -kampanjaamme. Tässä kampanjan aikana täydentyvässä ja päivittyvässä blogissa voit syventyä aiheeseen ja taustoihin lisää.
Diversity December

Päivitetty 20.12.

2. joulukuuta – Kansainvälinen orjuuden lakkauttamisen päivä  

Orjuus ja rasismi ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Orjuuteen on liittynyt myös ajatus siitä, että orjat ovat jollain tapaa ”toisia”, ”epätasa-arvoisia” tai ”huonompia”, ja siksi heitä voi kohdella eri tavalla ja heille voi antaa vähemmän oikeuksia. Vaikka Suomi ei varsinaisesti ollut mukana orjakaupassa, niin eriarvoistava ajatustapa vallitsi täälläkin. Esimerkiksi 1700-luvulla Suomen romaneita sai laillisesti hirttää ilman oikeudenkäyntiä. 

1800-luvun alusta lähtien orjuutta lakkautettiin maailman globaalisessa pohjoisessa kolme vuosisataa kestäneen mustaihoisten orjakaupan jälkeen. Tämä ei kuitenkaan ollut tasa-arvon alku. 

Vuonna 1883, Sir Francis Galton luokitteli ihmisiä ”rotujen” perusteella, ja antoi heille eri arvoja sen ajan valkoihoisia koskevien ihanteiden perusteella. Hän asetti valkoihoiset tämän asteikon kärkeen, mustaihoiset alimmaksi, ja muut ei-valkoihoiset muualle asteikkoon. Melko vääristynyttä, eikö olekin?

Siitä huolimatta tämä idea levisi kuin kulovalkea akateemisessa maailmassa ja oli suosiossa monta vuosikymmentä. Tämä ajatusmalli vaikutti, lukuisiin ”tieteellisiin” tutkimuksiin erityisesti lääketieteen alalla, mitä kutsutaan nimellä ”eugeniikka”. Vaikka tutkijat jo 1930-lukuun mennessä hylkäsivät eugeniikan, teoria jatkoi elämäänsä, ylläpitäen valkoihoisten valtaa ja etuoikeuksia yli muiden "rotujen".

1940-luvulla Hitlerin johdolla toteutettu juutalaisten sekä romanien etninen puhdistus perustui eugeniikkaan, ja tämä on varmasti vaikuttanut romanien ja juutalaisten syrjintäkokemuksiin Suomessakin. 

Vuonna 1981 tehtiin viimeisen kerran pakkosterilisointi Amerikan alkuperäisasukkaalle. 

Australiassa on edelleen laillista tehdä pakkosterilisointia, vaikka YK on kehottanut lopettamaan. 

Tällä hetkellä Suomi on Being Black in the EU -tutkimuksen mukaan maa jossa mustaihoiset kokevat eniten fyysistä väkivaltaa tutkituista maista. THL:n tutkimuksessa 68.7 prosenttia Suomen romaneista vastasi kokeneensa syrjintää viimeisten viiden vuoden aikana. 

Aallon opiskelijat ovat osa maailmanlaajuista akateemista yhteisöä. Näin ollen meidän on tarkkailtava ajatuksiamme ja tekojamme, jotta tiedostamattomat ennakkoluulot eivät värittäisi niitä. Asiat, jotka ovat tällä hetkellä tieteellisesti todettuja voivat aiheuttaa myöhemmin haittoja. Onneksi meillä on nykyään myös paljon enemmän tietoa ja työkaluja käytössämme kuin koskaan aikaisemmin. 

Miten voin ottaa huomioon ihmisten alkuperän ja etnisyyden ajatuksessani ja puheessani? Opi lisää ilmoittautumalla ”Language of Inclusion” koulutukseen 21.12.2021. 

Suurkiitokset Leif Hagertille sparrailuavusta!

3. joulukuuta – Kansainvälinen vammaisten päivä 

Tiesitkö, että vammaisuudella ja akateemisella tutkimuksella on pitkä ja vaikea historia? Monet maailman vanhimmista yliopistoista perustettiin mielisairaalan viereen. Ihmiset, jolla oli psyykkinen vamma, nähtiin eettisinä koekaniineina tutkimuksille lääketieteellisellä ja psykiatriaisella alalla.

Yliopistotkin ovat olleet perinteisesti tiloja fyysisesti kykeneville (able-bodied) ihmisille. Monet yliopistorakennukset ovat todella esteellisiä esimerkiksi siksi, että klassiseen yliopistoestetiikkaan kuuluivat korkeat portaat, eikä nykyaikana esteettömyysparannuksia ole tehty riittävästi. Vielä tänä päivänä vammaiset ovat aliedustettuina yliopistoissa. Monet yliopistot myös epäröivät saavutettavuuden suunnittelua, vaan sen sijaan suosivat jälkikäteen toteutettavia ratkaisuja, jotka erottavat joukosta ne opiskelijat, joilla on vammoja. Esimerkkejä tällaisista ”jälkiasennuksista” ovat esim.  

  • takaovelle johtavat pyörätuolirampit 

  • opettaja pyytää opiskelijoita ilmoittamaan, jos he tarvitsevat PDF-äänilukijalle soveltuvan version artikkelista (sen sijaan että hän jakaisi sellaisen alun alkaen)  

  • monimutkaiset ohjeet; pyydetään opiskelijoita ilmoittamaan, jos he tarvitsevat selkeämpiä

Onneksi koronan aikana saimme miettiä saavutettavuutta monesti, ja digitaalinen maailma on ratkaissut laajasti ongelmia. Kysymykseksi jää, ovatko vammaiset opiskelijat koronan jälkeisessä maailmassa paremmin edustettuja yhteisössämme. 

Miten voin viestiä tavalla, joka ottaa huomioon myös vammaiset opiskelijat? Opi lisää ilmoittautumalla ”Language of Inclusion” -koulutukseen 21.12.2021.

10. joulukuuta – Ihmisoikeuksien päivä

Seksuaalioikeudet ovat ihmisoikeuksia. Meillä on kaikilla oikeus määritellä ja ilmaista omaa sukupuoli- ja seksuaali-identiteettiämme. Kuitenkin he, jotka kuuluvat lesbo-, homo-,  biseksuaali-, transsukupuoli-, queer- tai mihin tahansa muuhun vähemmistöön, joka ei poikkeaa seksuaali- tai sukupuolinormeista, ovat suuremmassa riskissä kohdata väkivaltaa, leimautumista ja syrjintää kuin he, jotka ovat heteroseksuaalisia ja CIS-sukupuolisia.

Paljon hyvää on jo tehty vähemmistöjen aseman edistämiseksi yhteisössämme, mutta kuten kaikissa ihmisoikeuksissa, paljon on vielä tehtävänä, jotta asenteita ja politiikkaa voidaan muuttaa. 

Aallon LGBTQI+ yhdistyksen, GAYY:n hallituksen sanoin, “opiskelijat joilla on LGBTQI- identiteetit kohtaavat edelleen ei-toivottuja kommentteja, syrjintää sekä kärsivät vähemmistöstressistä. Pienistä asioista, kuten tarpeettomista huomautuksista ja vanhentuneista perinteistä muodostuu suuri kokonaisuus”.

Vähemmistöstressi on asia, joka vaivaa kaikenlaisia vähemmistöjä, esimerkiksi naisia tekniikan alalla, ei-valkoihoisia ihmisiä enimmäkseen valkoisten tiloissa, enby-ihmisiä binäärisessa ja heteronormatiivisessa maailmassa. Kiteytettynä vähemmistöstressi johtuu siitä, että on aina tietoinen omasta erilaisuudestaan vastakkainaseteltuna ylivoimaisten normien suhteen. Ihmiselle, joka kuluu sateenkaarivähemmistöön, tämä tarkoittaa sitä, että joko näyttää oman identiteetinsä ja elää syrjinnän kanssa tai piilottaa oman identiteetin ja jatkuvasti käyttää omia voimavarojaan imagon ylläpitämiseen.

On edelleen paljon tehtävää, jotta yhteisömme sateenkaarivähemmistöön kuuluvat jäsenet kokevat olevansa turvassa ja tervetulleita kampuksella. 

Haluaisitko olla osa ratkaisua? Opi lisää ilmoittautumalla ”Language of Inclusion” -koulutukseen 21.12.2021.

18. joulukuuta - Kansainvälinen siirtolaisten päivä

Aalto-yliopisto on yksi maailman kansainvälisimmistä yliopistoista. Englannin kieli on yksi yliopiston toimintakielistä suomen ja ruotsin rinnalla ja myös osa Aallon kampusslangia. Mitä tämä tarkoittaa tulevaisuuden kannalta? Kieli muuttuu koko ajan, ja siirtolaisuus onkin yksi suurimmista vaikuttajista kielelliseen muutokseen.

Tietokirjamerkintä vuonna 2171 voisi näyttää tältä: Otakieli, N., Kreoli, joka kehittyi Aalto-yliopiston opiskelijoiden keskuudessa Otaniemen kampuksella 2010-luvun lopulla. Kielessä yhdistyy elementtejä suomesta, ruotsista, englannista sekä tekniikan, kauppatieteiden ja suunnittelun sanastosta. Otakieltä puhuvat pääasiassa henkilöt, jotka tulivat aikoinaan opiskelemaan Aallon Otaniemen kampukselle sekä heidän jälkeläisensä. Nykyisin Suomessa on noin 65 000 ihmistä, jotka puhuvat otakieltä äidinkielenään. Suurin osa heistä asuu noin 10 kilometrin säteellä Dipolista. Otakielen puhujille haluttiin turvata terveyspalvelut ja koulutus heidän omalla kielellään, minkä vuoksi otakielestä tuli yksi Espoon virallisista kielistä vuonna 2103. Lisäksi 90 000 ihmistä ympäri maailmaa puhuvat otakieltä, joka on nykyisin yrittäjyysyhteisön puhutuin kieli englannin ja mandariinikiinan jälkeen.

Kielen lisäksi siirtolaisuus vaikuttaa moniin muihinkin asioihin. Ihmiset ovat muuttaneet luonnonvarojen perässä kautta aikojen, mikä on luonut taloudellisia eroja. Siirtolaiset ovat usein sosioekonomisten tikkaiden alemmilla askelmilla, mutta korkeasti koulutetun ns. ’globaalin eliitin’ keskuudessa asiat ovat toisin. Tavoiteltuja resursseja voivat olla esimerkiksi kansainvälinen koulutus ja verkostot. Monet opiskelijamme ovat verrattain etuoikeutetussa asemassa pystyessään suorittamaan korkeakoulututkinnon ja luomaan kansainvälisiä verkostoja.

On tärkeää olla tietoinen etuoikeuksistaan ja samaan aikaan tiedostaa, että monet yhteisömme jäsenet ovat kohdanneet monia haasteita päästäkseen nykyiseen tilanteeseensa. Miten voisimme olla paremmin tietoisia sosioekonomisista eroista yhteisössämme? Opi lisää ja ilmoittaudu ”Language of Inclusion” -koulutukseen 21.12.2021.

20. joulukuuta – Kansainvälinen inhimillisen solidaarisuuden päivä

Tässä kuussa olemme käsitelleet eugeniikkaa ja rasismin juuria, vammaisten syrjintää, seksuaali- ja sukupuoli-identiteettien tukahduttamista ihmisoikeusloukkauksena sekä globaalin siirtolaisuuden vaikutuksia.

Mitä voimme itse tehdä? Maailmassa on niin valtavasti epäoikeudenmukaisuutta, että on helppo katsoa muualle, jos asia ei koske sinua. Ehkä kuitenkin juuri sinä haluaisit tehdä asialle jotain, mutta et tiedä miten toimia oikein. Voi tuntua siltä, että tulkitset tilanteen väärin. Tai ehkä pelkäät joutuvasi itse kohteeksi. Toisten puolustaminen voi tuntua vaikealta mutta oikeiden työkalujen avulla se ei olekaan niin hankalaa.

Tässä muutamia pieniä tekoja, joita voit tehdä, jos huomaat, että jotakuta kohdellaan väärin, kiusataan, suljetaan ulkopuolelle tai syrjitään rodun, seksuaalisen identiteetin, terveydentilan, alkuperän tai minkä tahansa muun henkilöön liittyvän syyn perusteella:

- Osoita solidaarisuutta uhria kohtaan ottamalla katsekontaktia.

- Ota katsekontaktia lähelläsi oleviin ihmisiin. Todennäköisesti muutkin ovat huomanneet, että kaikki ei ole kunnossa. On helpompaa puuttua asiaan, kun tiedät, että muut ovat tukenasi.

- Voit vaikka kysyä “Hei, onko kaikki hyvin?” Sanallinen väliintulo saa yleensä kiusaajat perääntymään.

Saatat pelätä oman turvallisuutesi puolesta. Ehkä häirikkö on sinua paljon isompi ja vaikuttaa henkisesti epävakaalta tai päihtyneeltä. Siinä tapauksessa on viisainta soittaa muita ihmisiä paikalle. Ehkä voit vain odottaa, että tilanne päättyy ja tukea henkilöä jälkikäteen. Kuitenkin isoin virhe on olla tekemättä mitään. Jos tilanteisiin ei puututa, henkinen ja fyysinen väkivalta normalisoituu. Kukaan meistä ei halua yhteisöä, jossa henkiset ja fyysiset väkivallan teot (laajasti määriteltynä mikä tahansa epähaluttu huomio tai kontakti, silmätikuksi nostaminen, ekskluusio tai kiusaaminen) ovat normaalia.

Jos et puutu asiaan, hyväksyt samalla, että jälleen yksi nainen, POC-henkilö, vammainen henkilö tai LGBTQI+-henkilö joutuu kokemaan opiskelijatovereihinsa verrattuna suhteettoman paljon enemmän kaltoinkohtelua, kuten syrjintää, ekskluusiota, mikroaggressiota tai väkivaltaa. Voit olla itse mitä tahansa, mutta olethan liittolainen. Vastusta kaikenlaista kaltoinkohtelua!

Opi lisää ja ilmoittaudu nyt huomiseen (21.12.) ”Language of Inclusion” -koulutukseen.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Read more news

AYY:n toimiston julkisivu
Ajankohtaista, Tiedote Julkaistu:

Päivittyvä koronatiedote: koronatilanne pahenee - kertavuokrattavat tilat pidetään suljettuna 31.1. asti, eikä AYY järjestä sisätapahtumia

AYY noudattaa Suomen hallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ohjeita tartuntojen estämiseksi. AYY seuraa viranomaisohjeistusta säännöllisesti ja päivittää omia toimenpiteitään ja rajoituksiaan tarvittaessa, muutokset päivitetään tähän tiedotteeseen. AYY ottaa kaikissa koronatoimissaan huomioon jäsenten, vapaaehtoisten, yhdistysten ja työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin. 
Taputusta
Ajankohtaista Julkaistu:

Vuoden 2022 valitut luottamustoimet ja vapaaehtoiset

Tähän uutiseen päivitetään vuodelle 2022 valitut luottamustoimiin ja vapaaehtoisiksi valitut henkilöt sitä mukaa kun valintoja vahvistuu.
Opiskelija maskin kanssa Väreen edessä
Ajankohtaista, Tiedote Julkaistu:

Palvelutoimisto auki vain keskiviikkoisin 17.1.-30.1.

Viikoilla 3 ja 4 palvelutoimisto on avoinna vain keskiviikkoisin kello 12-15 pahenevan koronatilanteen vuoksi.
ayy hakee asumisneuvojaa
Ajankohtaista, Rekrytointi Julkaistu:

AYY hakee asumisneuvojaa

Haemme Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan asumisen ja jäsenpalveluiden iloiseen ja osaavaan joukkoon palveluhenkistä ja asiakastyöstä motivoituvaa asumisneuvojaa! Haku tehtävään on auki 19.01.2022 saakka.