Artsilaisten viesti ei saa jäädä kuulematta

Tänä keväänä Väreessä ei ole voinut olla huomaamatta opiskelijoiden mielenilmauksia. Koulutuspoliittinen asiantuntija Teemu Palkki avaa ylioppilaskunnan näkökulmia taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tilanteeseen.
Teemu Palkki blogikuva

Opiskelu on kuormittavaa pelkkänä opiskelunakin, mutta kun yliopiston tiloihin ei pääse tekemään töitä ja olematonta säilytystilaa töilleen etsiessä kuulee alansa leikkauksista ja uudistuksista, opiskelu ei varmasti suju senkään vertaa. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) tukee kaikkien Aallon opiskelijoiden mahdollisuuksia opiskella, ja olemme vahvasti sitä mieltä, että taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa (ARTS) esillä olevat haasteet on saatava ratkaistuiksi. 

ARTSissa on viime aikoina harjoitettu paljon aktiivista, valveutunutta ja kriittistä kansalaisuutta ja etenkin opiskeluun ja opiskelijan asemaan liittyviä pyrkimyksiä. Näiden pyrkimysten edistäminen ja tukeminen on ylioppilaskunnan toiminnan ytimessä, ja aktiivisuutta onkin ollut hienoa seurata. Jotkin opiskelijoita kuohuttaneet asiat ovat ehdottomasti Aallon sisällä ratkaistavissa. Niistäkin, jotka eivät ole, yliopisto ja korkeakoulu pystyvät viestimään. Samalla AYY:n ja Aallon tehtävä on saada viesti kuulluksi opetus- ja kulttuuriministeriössä. Tiedossa on, että Stop Cutting ARTS -liikehdintä on sielläkin jo huomattu. 

Mutta mikä on AYY:n rooli tässä kaikessa? Koulutuspoliittisena asiantuntijana pohdin tätä paljon, ja tässä tekstissä avaan ylioppilaskunnan näkökulmia kolmeen kokonaisuuteen ARTSin tilanteessa. 

 

Raha

 

Leikkauksista ei puhuttaisi, ellei kyse olisi rahasta – sekä rahan määrästä että sen jakamisesta. Samaa rahapottia jaetaan yliopistojen kesken, yliopistoissa kussakin omien yksiköiden kesken usein ministeriön mallia soveltaen. Alakohtaisia kertoimia on ja kulujen vaihtelu on suurta, mutta lopulta Aallon sisäisen rahanjaon viilaaminen ei ratkaise kenenkään ongelmia. 

Etenkin aloituspaikkamääriä kasvatettaessa kaikkien alojen haasteet vain pahenevat. Työllisyyslukujen ohjatessa koulutuspolitiikkaa paineet leikkauksiin kohdistuvat usein vahvasti aliarvostetuille taidealoille. Aallon tehtävä on pitää huoli, ettei näin käy, ja sitä AYY:kin edistää. Opetuksen laatu ei perustu suoraan rahan määrään, mutta kokonaisen koulutuksen laatu perustuu: säästöpaineissa yksittäiset opettajat ja kurssit voivat olla laadukkaita, mutta lopulta pohja rapistuu alta. 

 

Päätöksenteon läpinäkyvyys 

 

On selvää, etteivät pelkästään virallisten toimielinten opiskelijaedustajat riitä opiskelijoiden kuulemiseen. Vielä vähemmän siihen, että tieto kulkee opiskelijoille. ARTSin koulutusohjelmien hallinnolle on portfoliouudistuksessa saatu rakenne. Nyt sen taakse pitäisi saada toimintakulttuuri, jossa kenelläkään ei olisi liikaa töitä eikä kukaan koe olevansa äänettä omassa yhteisössään. Epävirallisille kokouksille, eri alojen omille kokouksille ja tiiviille yhteydelle opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä perustunut kulttuuri on kärsinyt myös niin Otaniemeen muutosta kuin koronastakin. 

Miten saamme riittävästi opiskelijoita jo valmistelemaan päätöksiä? Millä väylillä tieto saavuttaa opiskelijat? Kuka huolehtii, etteivät edunvalvojat läkähdy työtaakkaansa, joka on jo pelkän opiskelun myötä liian kuormittava? Jotta viestintä ja hallinnon läpinäkyvyys olisivat jatkossa paremmassa ja kestävämmässä jamassa, näihin kysymyksiin pitää löytää vastauksia. Siksi ylioppilaskunnassa on Aallon tuella käynnissä projekti, jonka tuloksena niitä vastauksia pitäisi syksyllä olla niin meillä, TOKYOlla kuin koko ARTSillakin. Projektityöntekijäksi haluttiin nimenomaan taidealan opiskelija, joka tuntee myös koulun tilanteen henkilökohtaisesti.

 

Tilat 

 

Yliopiston tilojen tulee tukea yliopiston tarkoitusta. Koska yliopisto on ihmisyhteisö, tilojen on tarkoitus tukea käyttäjiään. Taidealojen opiskelijoiden tarpeet ovat erilaisia kuin tekniikan tai kauppatieteen. Pohjimmiltaan kyse on silti siitä, että tiloja pitää saada käyttää. Pitää myös tietää, että niitä saa käyttää. Eikä sekään riitä, vaan pitää olla myös varmuus, ettei joka kerta kampukselle tullessaan joudu miettimään, mikä ovi aukeaa ja mikä ei tai minne työnsä voi laittaa säilöön. ARTSin johto on sanonut ottaneensa tämän haasteen vastaan, toivottavasti Aalto ennen kaikkea ACRE:n muodossa myös vastaa siihen. Väre on uusi ja kiiltävä rakennus, mutta se on tehty opiskelijoita varten. Siellä tulee voida harjoittaa luovuutta, ja opiskelijoilla on oltava sinne pääsy. 

AYY rakentaa myös maailman parasta taideopiskelijan elämää. Ylioppilaskunnalla on selkeät linjat taiteen arvostuksesta ja asemasta ja aaltolaisten taiteellisen työn tukemisesta. Artsilaisten viesti ei jää meiltä kuulematta, eikä se saa jäädä kuulematta Aallolta tai OKM:ltäkään.

 

Teemu Palkki
Vaikuttamisen asiantuntija: koulutuspolitiikka

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Read more news

People in a meeting looking at the camera, smiling.
Ajankohtaista, Tiedote Julkaistu:

Hae SYL:n liittokokoukseen AYY:n delegaatioon tai ehdokkaaksi SYL:n hallitukseen!

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL edustaa yliopisto-opiskelijoita valtakunnallisessa päätöksenteossa. SYL:n vaikuttamistyötä ohjaava toimintasuunnitelma ja linjapaperi hyväksytään liittokokouksessa, jossa valitaan myös liiton hallitus. Vuoden 2022 liittokokous pidetään 18.-19.11.2022 Korpilammella.
AYY:n punatiilinen Miestentien-rakennus ja kylmä bensa-asema. Etualalla maantie ja tienviitat kehä 1:lle, leppävaaraan, keilaniemeen ja munkkiniemeen.
Ajankohtaista, Tiedote Julkaistu:

AYY myy asuinkohteitaan Helsingissä - Otaniemeen lisää opiskelija-asumista

AYY on päättänyt myydä asuinkohteitaan Helsingissä. Samaan aikaan Otaniemeen kaavoitetaan lisää opiskelija-asumista.
Suvi Vendelin
Ajankohtaista Julkaistu:

Opiskelijan ääni kuuluu Aallon hallituksen nimityskomiteassa

Arkkitehtuurin opiskelija Suvi Vendelin on ensimmäisenä opiskelijana päässyt Aalto-yliopiston hallituksen nimityskomiteaan (engl. BNC, Board Nomination Committee) opiskelijajäseneksi. Hän osallistui ensimmäiseen kokoukseensa toukokuussa 2021 ja saa jatkaa komiteassa toisenkin vuoden.
Historiallisessa kuvassa kaksi henkilöä eduskuntatalon portailla pitävät kylttejä, joissa lukee "kehotamme homoseksuaalisuuteen" ja "olen hintti 25 tuntia vuorokaudessa".
Ajankohtaista, Blogi Julkaistu:

Miksi Prideä juhlitaan vielä?

Pride-kuukauden kunniaksi sateenkaariopiskelijajärjestö GAYY:n hallitus avaa tässä blogissa pride-liikkeen historiaa. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistäminen on ollut pitkä ja kivinen tie jo tähän asti. Ymmärtämällä historiaa saamme paremman kuvan nykytilanteesta ja siitä, mihin asioihin on saatu muutosta ja mihin vielä tarvitaan muutosta. Yhteiskunta onneksi muuttuu paremmaksi paikaksi, mutta muutos ei tapahdu itsestään.