Puolueet, painakaa jarrua opiskelijaleikkauksille ennen kuin ajatte osaajasukupolven alas jyrkänteeltä

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) pitää valtiovarainministeriön esittelemää toimenpidepakettia ristiriitaisena sukupolvilupauksen kanssa. Esitetyt toimet uhkaavat heikentää nuorten ja tulevien sukupolvien mahdollisuuksia korkeakouluttautua ja rakentaa tulevaisuuttaan tilanteessa, jossa nuorten tulevaisuususko laahaa jo ennätyslukemissa.

Pöydällä ovat niin opintorahan lakkautus kuin lukuvuosimaksut kaikille korkeakouluopiskelijoille. Listalla ovat myös yliopistoindeksin jäädyttäminen ja koko korkeakouluverkon tulevaisuuden arviointi, eli jopa korkeakoulujen lakkauttamista väläytellään. Lisäksi YTHS:n palveluverkon rajaaminen ja valtionrahoituksen laskeminen, sekä ateriatuen lakkauttaminen olisivat opiskelijoiden jo huomattavasti heikennetylle toimeentulolle ja hyvinvoinnille vahingollisia päätöksiä. Selkeää toimenpidepaketissa on, että koko koulutuspolkua, mahdollisuuksia korkeakouluttautumiseen ja oman osaamisen kehittämiseen vaikeutetaan siirtämällä taloudellisia riskejä entistä enemmän yksilön harteille. Jo tällaisten toimien nostaminen keskusteluun on huolestuttavaa, sillä ne ovat omiaan rapauttamaan nuorten tulevaisuususkoa entisestään.

"Me opiskelijat ymmärrämme julkisen talouden haasteet sekä talouden tasapainottamisen ja vahvistamisen merkityksen, jotta hyvinvointivaltio voidaan säilyttää tuleville sukupolville. Talouden tasapainottamisen ei kuitenkaan tule automaattisesti tarkoittaa koulutuksesta ja opiskelijoilta leikkaamista”, huomauttaa AYY:n hallituksen puheenjohtaja Joona Lipponen.

Koulutuksesta leikkaaminen näyttää usein paperilla houkuttelevammalta verrattuna muihin säästökohteisiin, koska säästöt syntyvät nopeasti, mutta niiden haitalliset vaikutukset näkyvät vasta vuosien päässä. Esimerkiksi opintotuen rahamuotoisten etuuksien poistaminen kasvattaa opiskelijoiden lainataakkaa tai vaihtoehtoisesti hidastaa opiskelijoiden valmistumista heidän käydessään opintojen aikana töissä, kuten myös haaveita perheellistymisestä. Samalla velkaantumisen pelko lainapainotteisen toimeentulon tai lukuvuosimaksujen edessä lisäävät kynnystä korkeakouluttautua. Kun kouluttautumisesta tulee yksilölle entistä suurempi taloudellinen riski, yhä useampi joutuu pohtimaan, onko korkeakouluun hakeutuminen mahdollista tai kannattavaa. Tämä on suuressa ristiriidassa Suomen korkeakoulutustavoitteiden kanssa. Suomi on jo nyt koulutustason kehityksessä jäljessä niin omista tavoitteistaan kuin verrokkimaista, eikä meillä ole varaa menettää yhtäkään osaajaa.

Suomen menestys on pitkään rakentunut mahdollisuuksien tasa-arvosta. Maksuton ja saavutettava koulutus, hyvinvointi ja toimeentulo ovat hyvinvointivaltion peruspilareita, joista ei tule lähteä tinkimään. Suomi tarvitsee päätöksentekijöiltä enemmän kuin uusia säästölistoja. Tarvitsemme puoluerajat ylittävän näkemyksen siitä, mitkä ovat hyvinvointivaltion peruspilarit, joista emme ole valmiita luopumaan, ja suunnitelman näiden pitkäaikaiseksi turvaamiseksi. 

Jos tulevaisuususko halutaan säilyttää, ei nuorille tule lähettää viestiä ratkaisuista, joilla tehdään opiskelusta vaikeampaa, kalliimpaa ja epävarmaa. Vahvin viesti nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseksi on panostaa koulutukseen, ei heikentää sen saavutettavuutta. 

Lisätiedot

Joona Lipponen

Hallituksen puheenjohtaja