Luovuudelle ja innovaatioille jätettävä tilaa – lukuvuosimaksut eivät ole oikea ratkaisu

Tällä hetkellä lukuvuosimaksut koskevat vain EU-ETA-maiden ulkopuolelta saapuvia opiskelijoita. Vuonna 2017 käyttöön otettujen maksujen seurauksena maksuvelvollisten opiskelijoiden suorituspaineet ovat kasvaneet entisestään, eikä suomen kielen opiskeluun tai sosiaalisten verkostojen rakentamiseen jää riittävästi aikaa. Yliopiston AllWell-kyselyn tulosten mukaan (2018, 2019) kansainvälisillä opiskelijoilla on paikallisia opiskelijoita enemmän burnout-kokemuksia ja toisaalta vähemmän vertaistuen ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia. Lukuvuosimaksuilla heikennetään koulutuksen tasa-arvoa ja saavutettavuutta. Lukuvuosimaksut eivät ole oikea keino talouden elvyttämiseen, ja ne on suomalaisten opiskelijoiden osalta tyrmännyt myös maan hallitus. Sen sijaan työelämään siirtymisen nopeuttaminen on hallitusohjelmassa.

Kun lukuvuosimaksut lisäävät opiskelijoiden paineita valmistua tavoiteajassa, ei luovuudelle ja innovaatioille jää tilaa. Kukoistavia opiskelijayhteisöjä tai yrittäjyysekosysteemeitä ei synny, jos opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta tehdä muuta kuin opiskella. Järjestötoiminnan ja yrittäjyyden kautta opiskelija voi oppia tärkeitä taitoja, verkostoitua ja rakentaa yhteisöllisyyttä. Siksi opiskelijoilla on oltava aikaa muuhunkin kuin opiskeluun ja mahdollisuus erilaisiin polkuihin. 

Ajatus pitkistä opintoajoista Suomessa on vääristynyt: opintojen läpäisy on Suomessa OECD-maiden keskiarvoa parempaa, ja opintoihin käytetty aika on laskenut vuosi vuodelta. Valmistuneet päätyvät Suomessa erityisen nopeasti korkeakoulutustaan vastaavaan työhön, kun työkokemusta kerrytetään jo ennen tutkinnon valmistumista. Myös vapaaehtoistyössä kertyneellä kokemuksella on merkitystä. Korkeakouluun pääsyn nopeuttaminen toisen asteen jälkeen on perusteltu koulutuspoliittinen haaste, johon paras ratkaisu on lisätä korkeakoulujen rahoitusta ja sen myötä aloituspaikkoja ainakin siihen asti, kunnes ikäluokat pienenevät. Aloituspaikkojen lisääminen ilman rahoitusta tarkoittaisi leikkaamista koulutuksen laadusta.

Työurat alkavat jo opiskeluaikana, sillä Aallon opiskelijoista 62 prosenttia käy lukuvuoden aikana opintojen ohella osa- tai kokopäiväisesti töissä (Opiskelijoiden toimeentuloselvitys 2018). Töitä tehdään toimeentulon, oman kiinnostuksen ja kokemuksen kerryttämisen vuoksi. Elämiseen riittävä opintotuki voisi osaltaan vähentää tarvetta työntekoon opintojen ohessa, mutta tälläkään hallituskaudella ei ole luvattu paikata edeltävän hallituksen tekemiä leikkauksia opintorahaan.

Paras keino mahdollistaa nopea tutkinnon suorittaminen sitä haluaville on resursoida koulutusohjelmien kehittäminen - sujuvamman opiskelun myötä nopeutuvat kaikkien opintoajat. Opetuksen kehittäminen on yksinkertaistettuna sitä, että opiskelijoiden antama palaute analysoidaan, ja sen pohjalta tehdään muutoksia. Jatkuvan työn lisäksi tarvitaan mahdollisuudet tehdä uusia avauksia, joista hyviä esimerkkejä ovat kesälle avattu yliopistojen yhteinen opintotarjonta ja tekniikan alojen FiTech-yhteistyö, joka auttaa niin tutkinto-opiskelijaa kuin osaamistaan täydentävää jatkuvaa oppijaa.

Aallon yhteisö ja keskeinen osa aaltolaisuutta tulisi kärsimään ilman yhdistyksiä ja yrittäjyyttä. Opiskelijaelämää ja uusia innovaatioita ei synny, jos ihmisillä ei ole aikaa lähteä tekemään niitä. Lisäksi yhdistys tai muu vapaaehtoistyö on monelle opiskelijalle tärkeä niin sosiaalisen verkoston kuin kokemuksenkin kannalta. Lukuvuosimaksut eivät jättäisi tilaa luovuudelle ja innovaatioille.
 

Minna Mäkitalo
Vaikuttamisen asiantuntija

Rosa Väisänen
Vaikuttamisen asiantuntija