Kestävästä taloudesta ja Aino-lehdestä – miksi AYY lopettaa opiskelijamedian julkaisun toistaiseksi

Kuva Milja Leinosesta
Hallituksen varapuheenjohtaja, opiskelijamediaselvityksestä vastannut Milja Leinonen.

Ylioppilaslehti Aino sai alkunsa Aalto-yliopiston aamuhämärissä, kun keväällä 2009 Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunta, Kauppatieteiden Ylioppilaat ja Taiteiden ja suunnittelun ylioppilaat TOKYO keksivät perustaa yhteisen lehden. Ylioppilaslehti Ainon tärkeimmäksi tehtäväksi asetettiin uuden ylioppilaskunnan, AYY:n, jäsenten yhteenkuuluvuuden ja yhteisymmärryksen rakentaminen ja vahvistaminen kriittisen journalismin keinoin. Opiskelijamedialla on ollut rooli Aalto-yhteisön rakentamisessa, mutta kuitenkin AYY:n täyttäessä 10 vuotta edustajisto päätyi hallituksen esityksen pohjalta lakkauttamaan opiskelijamedian - miten tähän päädyttiin?

Aalto-yhteisöä rakentamassa

Ainon tehtävä ei ole ollut koskaan helppo, kaikista vähiten sen alkuvuosina kun kolme yhdistynyttä yliopistoa opiskelijoineen sijaitsivat vielä eri kampuksilla: teekkarit Otaniemessä, kylterit Etu-Töölössä ja artsilaiset Arabiassa. Aalto-yliopiston kasvaessa ja kehittyessä sen visio yhteisestä kampuksesta on viimein toteutunut kun Väre avattiin syksyllä 2018 ja viimeisetkin koulutusohjelmat muuttivat kampukselle 2019 (poikkeuksena Mikkelin kampus). Nykyisin kohtaamme toisemme niin lounasjonoissa, AYY:n ja lukuisten järjestöjen tapahtumissa kuin opintojenkin parissa. Monella tapaa Ainon alkuperäinen tehtävä sillanrakentajana ehti sen yhdeksän vuoden olemassaolon aikana jäämään kehityksen jalkoihin kun Aalto-identiteetti alkoi rakentumaan myös muilla tavoilla kuin vain sanoina paperilla.

Rasismi, omaisuuskiista, Slushin ongelmat tai seksismi - Ainon kyky tuoda päivänvaloon yhteisömme vaikeita aiheita ja epäkohtia on ollut ylioppilaskunnalle kiistattoman arvokasta. Aino on ihastuttanut, vihastuttanut ja säännöllisesti puhututtanut myös edustajistoa. Ainon kustannuksia ja tarkoitusta on puntaroitu, päätoimittajia kuultu, ja selvityksiä tilattu. Riippumattoman opiskelijamedian merkitys nähdään, mutta Ainolla on myös ollut haasteita tehtävässään yhteisön rakentajana. Se on ajoittain jäänyt opiskelijoille etäiseksi julkaisuksi, joka katselee yhteisöä ulkopuolisen silmin tai kuvaa asioita ja haastattelee ihmisiä, joilla on hyvin vähän tekemistä opiskelijayhteisömme kanssa.

75 000 euron vuosibudjetilla Aino on ollut AYY:n järjestöpuolen suurimpia yksittäisiä kulueriä ja aiheuttanut täten useammalle edaattorille harmaita hiuksia. Haluammeko käyttää merkittävästi rahaa palveluun, jota jäsenet eivät koe omakseen eli lehteen jota he eivät lue? Vuonna 2018 teetetyn palvelukyselyyn vastanneista 60 % ei koskaan lukenut Aino-lehteä.

Selvitystyötä ja taloudelliset realiteetit

Keväällä 2019 Ainon silloinen päätoimittaja irtisanoutui ja AYY:n edustajisto päätti Ainon toimitustauosta. Toimitustauon aikana oli tarkoitus löytää opiskelijamedialle uusi suunta selvittämällä kohderyhmien tarpeita. Tilattiin selvitys, mutta sen valmistuttua edustajisto näki, että päätöksenteon tueksi tarvittaisiin enemmän tietoa. Haluttiin selvittää vaihtoehtoja, joilla opiskelijamedian budjetista voisi säästää.

Aalto-yhteisön kanssa samaa tahtia on kasvanut myös ylioppilaskuntamme AYY, jonka toiminta on laajentunut vuodesta toiseen. AYY:n piirissä toimii yli 200 yhdistystä, joita avustetaan toiminta-avustuksilla, neuvotaan ja, joille tarjotaan kohtuuhintaisia yhdistystiloja. Järjestämme vuodessa keskimäärin 50 kaikille avointa tapahtumaa. Teemme koko jäsenistön kattavaa koulutus- ja sosiaalipoliittista edunvalvontaa. Näiden palveluiden rahoitus katetaan nostamalla 500 000 euroa AYY:n sijoitusvarallisuudesta. Tämän kokoisen summan voimme vuosittain nostaa niin, että sijoitusomaisuutemme ja myös AYY:n toiminta on tulevaisuudessakin taloudellisesti kestävällä pohjalla.

Kaikkia AYY:n laajentuvia toimintoja on ollut vuosien mittaan haastavaa kattaa sijoitustuotoilla. AYY:lle ei ole mahdollisuutta tehdä samaan aikaan kaikkea edellä mainitsemaani, toimittaa opiskelijamediaa ja odottaa, että 10 vuoden päästä talous olisi erinomaisella tolalla. Päätös opiskelijamedian lakkauttamisesta perustuukin juuri ajatukseen kestävästä taloudesta, sillä AYY:n hallitus kokee, että rahaa on syytä käyttää niihin toimintoihin, jotka suuri osa jäsenistämme kokee tärkeäksi. Tällaisia ovat esimerkiksi tapahtumat, yhdistysavustukset, vapaaehtoistoiminta ja edulliset vuokratilat. AYY:n opiskelijamediaa voidaan toimittaa, mutta se tarkoittaa joko luopumista jostain muusta palvelusta tai vuotuisen jäsenmaksun korotusta. Tämän vuoden lisäselvityksen perusteella opiskelijamedian tuottaminen maksaisi ainakin 40 000 euroa.

Vaikeasta päätöksestä tulevaisuuden näkymiin

Päätös on ollut haastava. Sitä tehdessä on täytynyt punnita opiskelijamedian arvo Aalto-yhteisölle eli käytännössä laittaa ylioppilaskunnan toimintoja tärkeysjärjestykseen ja tehdä sen perusteella päätös myös rahankäytöstä. Prosessi on ollut pitkä ja heijastellut omalla tavallaan myös opiskelijamediakysymyksen historiaa. Mikä on kriittiselle ja riippumattomalle medialle sopiva hintalappu ja voiko sama opiskelijamedia myös rakentaa yhteisöä ja Aalto-henkeä? Millaisena jäsenemme kokevat Ainon ja onko se heille tärkeä? Entäpä miten voimme varmistaa että myös tulevaisuuden tekijöillä on talouden puolesta mahdollisuudet kokeilla uutta ja rakentaa heidän näköistä AYY:tä?

Opiskelijamedia linkittyy tiiviisti AYY:n pitkän tähtäimen taloussuunnitteluun, ja on syytä tehdä pitkäjänteisesti töitä, jotta jonain päivänä opiskelijamediaan on varaa. Tällä hetkellä tämä ei ole vielä mahdollista ilman merkittäviä muutoksia toimintaan. Se, että opiskelijamediaa ei AYY:n toimesta julkaista ei tarkoita sitä, etteikö yhteisöllä olisi ääntä ja mahdollisuutta käsitellä sille tärkeitä aiheita. Jatkossa AYY tuleekin nostamaan esille Aalto-yhteisön opiskelijalehtien juttuja viestintäkanavissaan.  

Kymmenen vuoden aikana Aalto-yliopiston visio on realisoitunut ja yhdistyneet opiskelijakulttuurimme ovat löytäneet vahvan yhteisen sykkeen Otaniemestä. Poikkitieteellisyys ei ole enää sanahelinää vaan arkipäivää niin opinnoissamme kuin vapaa-ajallakin. Aino oli ehkä yhteisömme ensimmäinen yhteinen voimainponnistus, muttei suinkaan viimeinen. Aaltolaisuutta on 10 vuoden aikana rakennettu ja juhlittu monin tavoin ja yhteisöllisyys on myös tulevaisuudessa AYY:n ytimessä.

 

Milja Leinonen

Hallituksen varapuheenjohtaja

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Keskellä henkilö ja teksti Hae hallopediksi
Blogi Julkaistu:

Hae hallopediksi - se kannattaa!

Hallinnon opiskelijaedustajana toimiminen on tilaisuus muuttaa Aalto-yhteisöä jo opiskeluaikana.
Alhaalta päin kohti taivasta otettu kuva Atlantinkadun kohteesta
Ajankohtaista, Blogi Julkaistu:

Mitä jos suorittaminen laittaa elämän mutelle?

Aallon opiskelijoista uupumisriskissä on 20 % (AllWell 2020) ja pienemmässä mittakaavassa jaksamisen kanssa on vaikeuksia vielä usemmalla. AYY:n hallituksen jäsen Tua Videman tulkitsee lukuja niin, että meistä aika moni pyrkii sataprosenttiseen suoritukseen ja yrittää hoitaa lupaamansa hommat oman hyvinvointinsa hinnallakin.
Kuva design-kalenterin 2020-2021 kannesta
Ajankohtaista, Blogi Julkaistu:

Design-kalenteri 2020–2021 tarjoilee ala-astenostalgiaa

AYY:n ja TOKYO ry:n lukuvuosikalenteri vuosimallia 2020–2021 on täällä – valmiina ilahduttamaan ja selkeyttämään opiskelijan arkea. Kalenterigraafikko Mirka Larjomaa kertoo inspiraatiosta suunnittelun taustalla.
Atlantinkatu 7_6
Blogi Julkaistu:

Asumispalveluissa halutaan luoda maailman parasta opiskelijan elämää

Asuminen on AYY:n merkittävimpiä jäsenpalveluja. Blogissa palvelupäällikkö Riitu Nuutinen kirjoittaa AYY:n asumispalveluiden toimintaperiaatteista ja tavoitteista sekä avaa asumisen ajankohtaisia kuulumisia.